user_mobilelogo

Yhdistys päätti kesäkokouksessa riistan rauhoitusajoista, rauhoitettavista eläimistä ja saaliskiintiöistä seuraavaa:

                Riistan rauhoitusajoiksi ja jäsenen henkilökohtaiseksi saaliskiintiöksi päätettiin

             seuraavaa: (toisen jäsenen saaliskiintiötä ei voi käyttää / luovuttaa)

  • Metsäkanalintujen metsästysaika asetusten mukaan.
  • Saaliskiintiöiksi päätettiin 1 urosmetso (koppelo rauhoitettu) ja 2 teertä.
  • Riekko rauhoitetaan, ellei asetuksella ole rauhoitettu.
  • Jäniksen ja kauriin metsästys alkaa 1.9.
  • Sorsaa ja kyyhkyä metsästetään asetusten mukaan.
  • Kyyhkystys ja sorsastus kielletään iltaisin klo 22.00 jälkeen.
  • Seuran vuokraamalla Kyynärjärven vesialueella sorsastus aloitetaan 20.8 kello 12:00 siten, että rantaan / vesialueelle ei mennä ennen edellä mainittua ajankohtaa. Aloituspäivän jälkeen sorsastus jatkuu vain parittomina päivinä syyskuun loppuun ja 1.10 alkaen normaalisti.
  • Jouluaatto, joulupäivä ja pitkäperjantai pääsiäispyhineen rauhoitetaan metsästykseltä.
  • Viljelykset ja laitumilla oleva karja on otettava huomioon.
  • Yksityisten mailla moottoriajoneuvoilla ajo kielletty ilman maanomistajan lupaa.
  • rusakko vapaa

Rauhoitusalueet:

  • Ruokojärvi on rauhoitettu.
  • Kankaanjärvi kokonaan ja siitä lähtevä oja.
  • Kyynärjärveltä rauhoitetaan rannat kunnes vilja on korjattu pois.
  • Kankaanpään metsästysyhdistykselle vuokratut Iso-Mateen eteläpuoliset alueet (Suolootikko) rauhoitetaan lintumetsästykseltä.
  • Kyyhkynmetsästykseltä rauhoitetaan Seppälän lahti ja Saarivirran maat.

Kauriin metsästyksestä päätettiin:

  • Kaurisjahtiin nimetään yhdyshenkilöksi Henry Stenius p:050 5727043, joka koordinoi kauris- ja majavajahdeista sekä kiintiöiden noudattamisesta.
  • Kauriskiintiöksi esitetään 20 kaurista, kuitenkin metsästäjäkohtainen kiintiö on 2 kaurista.
  • Kauriin metsästysaika on asetusten mukaan.
  • Ei kevätpukkijahtia.
  • Vuosikortin haltija saa ampua 1 kauriin.
  • Vieraskortilla kauris on isännän kiintiöstä.

                     

Metsästyssääntöasiat

                     

 20.8 alkaen hirvikoiraa voidaan kouluttaa koko yhdistyksen alueella. 11.10. alkaen maastot rauhoitetaan hirvikoirilta hirvenmetsästyksen aloitukseen 13.10 asti.

Terveisin                           Mikko Koivisto

                                            sihteeri

                                            044 5787414

Metsästäjäliitton uutiset

Lue, mitä metsästyksen parissa tapahtuu

17.11.2018

  • Komission uudet esitykset uhkaavat suurpetojen metsästystä

    Euroopan komissio on laatinut esitykset luontodirektiivissä tiukasti suojeltuja eläinlajeja käsittelevän ohjeasiakirjan päivittämiseksi. Komissio esittää kovia rajoituksia tiukasti suojeltujen lajien, kuten suden, ilveksen ja karhun metsästyskäytäntöihin.

    ”Uusi direktiivin soveltamisohje voi pahimmassa tapauksessa lopettaa karhun ja ilveksen metsästyksen Suomessa ja sallia ainoastaan haittaa aiheuttavien yksilöiden poiston. Mielestäni metsästyksen jatkaminen on välttämätöntä, eikä se oikein mitoitettuna vaaranna kantaa. Metsästyksen sallimisella on Metsästäjäliiton kokemusten perusteella positiivinen vaikutus sekä petoyhdyshenkilöverkoston toimivuuteen että paikallisten ihmisten suhtautumiseen. ” kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

    Komission esitykset ovat vastoin parlamentin, Euroopan alueiden komitean, kasvavan jäsenvaltioiden joukon sekä Euroopan susialueilla asuvien ihmisten vaatimuksia:

    1. Edistää joustavampaa ja käytännönläheisempää suurpetopolitiikkaa nyt, kun suurpedot levittäytyvät yhä laajemmalle alueelle.
    2. Luoda nopeasti joustava tapa muuttaa suurpetojen suojelustatusta heti, kun suotuisan suojelun taso on saavutettu.

    Metsästäjien eurooppalaisen edunvalvontajärjestö FACE:n mukaan komission esitykset ovat tiukempia kuin luontodirektiivi, ne eivät ole eurooppalaisen oikeuskäytännön mukaisia, eivätkä ne perustu jäsenmaissa testattuihin käytäntöihin. Erityisen vakavaa on, että komissio jättää huomioimatta Euroopan unionin tuomioistuimessa ratkaistavana olevan suomen suden rauhoitusta koskevan asian, jonka ennakkoratkaisua odotetaan vasta vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Komission tulisi odottaa oikeuden ratkaisua eikä ryhtyä spekuloimaan lopputuloksella etukäteen.

    Esitykset ovat esimerkki virkamiesten yrityksestä tuoda uusia rajoituksia takaoven kautta kunnioittamatta nykyistä demokraattista järjestelmää. Tällaista ei voi hyväksyä.

    ”On erikoista, että samalla kun EU-parlamentti edellyttää joustojen ja tarkastelumekanismien luomista ohjeistuksiin, komissio vastaa kiristämällä ohjeistustaan”, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kommentoi tilannetta.

    FACE:n mielestä komissio on jättänyt jäsenvaltioille ja sidosryhmille aivan liian lyhyen ajan tutustua esityksiin ja kommentoida niitä. Tämä korostuu esityksen kohdalla, jossa sudelle esitetään kokonaan uutta liitettä. Aikaa tarvitaan reilusti lisää tai sitten erityisesti kyseinen liite-esitys pitää vetää kokonaan pois. Vain hyvin harva jäsenmaa kritisoi esityksiä 30. lokakuuta järjestetyssä kokouksessa Brysselissä.

    ” Suomessa kuitenkin vallitsee hyvä kansallinen yhdessä tekemisen henki tällä hetkellä. Olemme aktiivisesti tarjonneet taustatukea päätöksenteon tueksi”, Hallenberg kertoo.

    Metsästäjäliitto vaikuttaa tässä asiassa vahvasti myös FACE:n ja Pohjoismaisen edunvalvontajärjestön, NHA:n kautta. Esityksiä on mahdollista kommentoida kirjallisesti 20.11. mennessä.

  • Susikannan ennustemalli alueellisen arvioinnin pohjaksi
    Luke: Susien ennustettu alueellinen esiintyminen 11.11.2018. Tummempi värisävy kuvaa suurempaa esiintymistodennäköisyyttä.

    Metsästäjäliitto toivoo, että Luken kehittämän susikannan ennustemallin tietoa hyödynnetään alueellisten ongelmien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa. On syytä huomata, että suurin osa uusien susiparien reviireistä on muodostumassa Länsi-Suomen alueelle, jossa susikanta on jo ennestään tiheä.  

    Luonnonvarakeskus julkistaa vuosittain kesäkuun alussa tassuhavaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin perustuvan suden kanta-arvion, joka kuvaa maaliskuun susitilannetta. Susikanta vaihtelee kuitenkin merkittävästi vuoden mittaan. Suomi raportoi susikantansa EU-viranomaisille kannan vuotuisen alimman tason mukaan, eli tilanteen ennen lisääntymiskautta. Tähän mennessä ei ole ollut käytettävissä ajantasaista tietoa kannasta syksyllä.  

    Metsästäjäliitto pitää Luken uuden ennustemallin kehittämistä hyvänä asiana.
    - Luken uusi ennustemalli tuo nyt kaivattua virallista tietoa kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

    Siitari pitää myös tärkeänä Luken suunnitelmaa kehittää ennustetta siten, että jatkossa loppuvuoden ennusteessa huomioidaan pantasusien lisäksi myös maaliskuun jälkeen kertyneet Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot. 

    Suurin osa uusien susiparien reviireistä Länsi-Suomeen

    Luken ennustemallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista. Susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311.

    Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuu Länsi-Suomeen, lähelle olemassa olevien laumojen ja parien reviirejä.
    - Metsästäjät ovat jo havainneet Pohjanmaalla ja Satakunnassa uusien parien muodostumisen ja reviirien syntymisen. Nyt tästä on myös virallinen arvio. Luken tuottamaa tietoa on perusteltua hyödyntää myös riistahallinnon päätöksenteossa, kommentoi Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

    Hallenberg toivoo, että ennuste herättää keskustelua koko maan susikannan lisäksi myös alueellisten kantojen hallinnasta.

  • Lue verkosta uusi Digi-Jahti

    Verkkolehti Digi-Jahdin vuoden viimeinen numero on julkaistu.

    Tuoreesta Digi-Jahdista löydät opetusvideot vilkkaan spanielin kouluttamisesta metsästyskoiraksi. Voit lukea millaisia rajoituksia lyijylle suunnitellaan ammusmateriaalina, ja vastata kyselyyn, jonka avulla pääset vaikuttamaan Metsästäjäliiton palvelutarjontaan. Löydät myös käytännön vinkit näätäjahtiin, ja esimerkin siitä, kuinka metsästysseura kunnosti Metsästäjäliiton tuella riistakosteikon. Hae sinäkin riistanhoidon tukea!

    Toivotamme antoisia lukuhetkiä! Löydät lehden täältä

  • Pentuehavaintojen väheneminen näkyi ilvesluvissa

    Riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Lupien määrä lähes puolittui viime vuoteen verrattuna. Osassa maata taustalla on Tassu-havaintojen vähentyminen, osassa maata on saavutettu tavoiteltu kanta.

    Viime vuosina kannanhoidollisella metsästyksellä on pyritty pysäyttämään ilveskannan kasvu. Nyt tavoitteeksi on asetettu kannan pitäminen vakaana. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat 205 ilveksen pyytämiseen. Lupamäärä putosi noin puoleen edellisvuodesta.

    Kanta-arvio pohjautuu kirjattuihin havaintoihin

    Kolmena edellisenä vuonna lupia myönnettiin runsaasti, koska kannan kasvua haluttiin rajoittaa. Nyt Luke arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 1 865–1 990 yli vuoden ikäistä ilvestä, ja tahtotila on pitää kanta vakaana.

    Ilvespentueiden havaintoja oli 16 prosenttia vähemmän kuin edelliskaudella.

    - Osassa Suomea ilveskantaa on metsästäjien havaintojenkin mukaan pienentynyt. Osassa maata taas havaintoja ei harmillista kyllä raportoida tai kirjata, kertoo Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

    Kaikki pentuehavainnot Tassu-järjestelmään

    Kanta-arvio pohjautuu Tassu-suurpetohavaintojärjestelmän kirjauksien ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon. Käytännössä vain Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla on suoritettu lumijälkilaskentoja, joten muuten arvio pohjautuu kokonaan Tassu-havaintoihin.

    - Ilveksen yleistyessä myös jälkiin on totuttu, eikä havaintoja ilmoiteta yhtä ahkerasti kuin aiemmin. Kanta-arvio kuitenkin muodostuu näistä havainnoista. Erityisen tärkeitä ovat pentuehavainnot, on todella tärkeää viedä ne Tassu-järjestelmään määräaikaan mennessä. Näistä havainnoista syntyy taas seuraava kanta-arvio, Siitari muistuttaa.

    Metsästyksen johtaja vaaditaan nyt myös ilvesjahdissa

    Metsästyksen johtajaa on edellytetty tähän saakka vain hirven ja peuran metsästyksessä. Lainmuutoksen myötä nyt myös suden, karhun, ahman ja ilveksen poikkeusluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia. Lue lisää asiasta täältä.

  • Aselakiesitys eduskuntaan aiempaa lievempänä sidosryhmien lausuntojen pohjalta

    Hallitus antoi 11.10. eduskunnalle esityksen muutoksista ampuma-aselakiin, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin ja asevelvollisuuslakiin. Esitys on Metsästäjäliiton ja muiden sidosryhmien palautteen ansiosta aiempaa lievempi. Kaikilta kiristyksiltä ei silti voi välttyä, koska Suomella on EU:n jäsenenä velvollisuus saattaa uudistetun tuliasedirektiivin vaatimukset kansalliseen lainsäädäntöön.

    Keskeisimmät lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset:

    • Isokokoisten latauslaitteiden luvanvaraisuus ei enää koske toimintakelvottomia laitteita, eikä latauslaitteita, jotka on valmistettu sarjatuliaseeseen, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946.
    • Reserviläispoikkeuksessa sijoituksen tai suunnitellun sijoituksen sijaan käytetään nyt termiä "sijoituskelpoinen". Myös viittaukset yläikärajaan on poistettu.
    • Reserviläispoikkeuksen ikäraja laskettiin 20 vuodesta 18 vuoteen, aktiivisuutta vaaditaan 12 kk, ei 24 kk ennen luvan myöntämistä. Lausunnolla olleessa versiossa ensimmäinen lupa reserviläisperusteella oli määräaikainen, nyt lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva.
    • Myös urheilupoikkeuksella luvitettavista A-luokan pitkistä aseista vaatimus aktiivisuudesta on nyt 12 kk, ei 24 kk. Käsiaseissa säilyisi 24 kk vaatimus.
    • Ilmoitus aseen lanaamisesta tulisi tehdä, jos lainaaminen kestää yli 30 päivää (aiemmassa luonnoksessa 10 päivää).
    • Keräilyaseiden automaattinen ampumakielto on poistettu ja nykyinen käytäntö säilyy, eli ampumakielto on lupaviranomaisen harkinnassa.

    Lupien valvonta tarkentuu

    Kiristyksiäkin on kuitenkin luvassa. Aseluvan haltijoita seurataan jatkossa enemmän ja aselupia tarkastellaan säännöllisesti. Hallussapito-lupa voidaan peruuttaa, jos luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää ole. Metsästysperusteella myönnetyssä aseluvassa harrastuksen aktiivisuuden osoitukseksi riittää näillä näkymin metsästyskortti.
    Esitys menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn ja voi toki muuttua vielä sielläkin. Mutta ennen kesäkuuta 2017 myönnetyt aseluvat ovat voimassa lainmuutoksen jälkeenkin.

  • Mennään metsään -kampanjan kärkenä Metsästäjäliitolla kuvakilpailu
    Kuvaaja: Pasi Heimonen

    Mennään metsään -kampanjassa Metsästäjäliiton kärkenä oli metsästysharrastuksen kuvaaminen. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle järjestö on hakenut suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen vaalimista.

    Metsästäjäliitto oli mukana Ylen Mennään metsään -kampanjassa.

    - Haluamme lisätä metsässä liikkumista ja samalla näyttää suurelle yleisölle, kuinka hieno harrastus metsästys on, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

    Kampanjaan liittyen Metsästäjäliitto järjesti metsästysaiheisen kuvakilpailun Instagramissa.

     Kuvakilpailuun tuli ilahduttavan paljon kuvia. Niistä välittyi hienoja metsästystunnelmia ja upeita metsämaisemia, Siitari kiittelee.

    Kilpailun voittajat arvottiin viime viikolla. Kaikkiin kilpailuun osallistuneisiin kuviin voi tutustua Instagramissa tunnisteella #MennäänMetsälle.

    Metsästys ei ole jokamiehenoikeus

    Mennään Metsään -kampanjassa eniten keskustelua on herättänyt jokamiehenoikeuksien hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Metsästäjäliitto ei ole tässä projektissa mukana, sillä jokamiehenoikeus ei koske lainkaan metsästystä. Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen jo vuodesta 1442 alkaen, jolloin Kristofferin maanlaki määriteltiin.  Maanomistajalla on siis oikeus metsästää ja määrätä metsästyksestä omilla maillaan. Tyypillisesti maanomistajat vuokraavat maansa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle.

    - Metsästysseuran jäsenellä on oikeus metsästää niillä alueilla, joihin metsästysseuralla on metsästysoikeus. Metsästys ei siis ole jokamiehenoikeus, Siitari korostaa.

    Jokamiehenoikeudet on hyväksytty Suomen keräämään kansallisen aineettoman kulttuuriperinnön ehdokasluetteloon jo vuonna 2017. Tältä listalta Suomi tulee ehdottamaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle ensin saunomista ja sen jälkeen kaustislaista viulunsoittoperinnettä. Muita ehdokkaita ei ole vielä nimetty. Metsästäjäliitto on mukana hankkeessa, joka on päässyt kansalliselle listalle.

    -Haemme yhdessä Suomen Kennelliiton ja Suomen Pystykorvajärjestön kanssa suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen vaalimista Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, Siitari kertoo.

    Suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen harjoittajien määrä on vähentynyt huippuvuosista. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle pääsy auttaisi varmistamaan perinteen elävänä pysyvyyttä ja jatkuvuutta.

  • Hirvieläinten metsästysaika piteni kauden loppupäästä
    Kuva: Erkki Talvitie

    Hirvenmetsästys koiralla ja ajoketjussa alkaa lauantaina 13.10. koko maassa. Seuruejahti on Suomessa hyvin organisoitua ja vastuullista. Turvallista jahtia -esitteiden avulla tärkeimmät ohjeet on helppo kerrata.

    Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahti jatkuu lauantaina kiimarauhoituksen jälkeen. Muualla maassa hirviä on voinut ampua vahtimalla jo syyskuun alusta. Tällä kaudella on lupia käytössä viime vuotta enemmän: 54 653 hirven ja 44 300 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.

    Hirvijahtia voi jatkaa ilman koiraa 1.– 15.1. ja valkohäntäpeuran metsästystä voi jatkaa ilman koiraa 1.2.–15.2. Suosittelemme kuitenkin, että hirvieläinten jahti olisi saatu päätökseen jo aiemmin.

    Turvallista jahtia

    Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain yli 100 000 metsästäjää. Hirvieläinten pyynti on Suomessa hyvin suunniteltua, johdettua ja vastuullisesti toteutettua.

    Turvallisuuden edistämiseksi Metsästäjäliitto on koonnut hirvijahdin hyvät toimintatavat Turvallista jahtia -esitteeseen. Tulosta Turvallista jahtia -esite omalle seurueellesi täältä.

    Turvallisuutta lisää myös koiratutkapaikannusohjelmien sijaitien avoin jakaminen. Koirien lisäksi myös koiranohjaajien ja passien sijainnit on hyvä jakaa, jotta myös lähialueella metsästävät osaavat ennakoida jahdin etenemistä.

    Turvallisesti tiellä

    Hirvijahdin käynnistyminen lisää myös hirvikolarin riskiä. Jahdin ollessa käynnissä on hyvä varoittaa autoilijoita. Myös metsästäjien tulee olla tarkkana jahtipaikalle ajaessa ja sieltä pois lähtiessä, sillä juuri aamu- ja iltahämärissä onnettomuusriski on suurimmillaan.

    Peurakolareiden vähentämiseksi Suomen riistakeskus suosittelee painottamaan peurojen metsästystä alkukauteen.

  • #MennäänMetsälle-kuvakisan voittajat on arvottu
    Instagram-käyttäjä @nordicshot osallistui kisaan tällä kuvalla ja arvottiin kolmen palkitun joukkoon.

    Metsästäjäliitto järjesti Instagramissa metsäaiheisen kuvakilpailun osana Ylen Mennään Metsään -kampanjaa. Kilpailun ideana oli lisätä metsässä liikkumista ja kertoa kuvien kautta, miten hieno harrastus metsästys on. Kisan voittajat on nyt arvottu.

    Kuvakilpailuun osallistui Instagramissa suuri määrä kuvia. Kisaan osallistumista varten kuvatekstiin piti lisätä tunniste #MennäänMetsälle ja käyttäjän tuli seurata Metsästäjäliiton Instagram-tiliä @metsastajaliitto1921. Arpaonni suosi kisassa Instagram-käyttäjiä @tuntsalainen (Pasi Heimonen), @viljat_ (Vilja Turppa) ja @nordicshot (Toni Yrjänne). Onnea voittajille! Voitosta ja palkinnoista on ilmoitettu heille henkilökohtaisesti.

    Kaikkiin kisaan osallistuneisiin kuviin voi tutustua Instagramissa tunnisteella #MennäänMetsälle. Kuvista välittyy hienoja metsästystunnelmia ja upeita metsämaisemia. Kiitos kaikille osallistuneille, mennään metsälle!

    Käyttäjän @tuntsalainen kuvassa poseeraa suomenpystykorva saaliinsa kanssa.

    Käyttäjän viljat_ kuvassa ollaan Käsivarressa riekkojahdissa.

    Käyttäjän @nordicshot otoksessa on hirvijahtitunnelmaa parhaimmillaan.

  • Hirvimerkki!-kampanjakiertue muistuttaa hirvivaarasta

    Hirvikolareiden vähentämiseen tähtäävä Hirvimerkki!-kampanja alkaa tänään perjantaina 5.10. Helsingissä. Ensi viikolla kampanjakiertue kulkee halki Suomen.

    Hirvimerkki!-kampanjan tavoitteena on kouluttaa autoilijoita ennakoimaan hirvikolareita, kehittää uusia tapoja varoittaa riskialueista sekä opastaa kuinka toimia kolarin sattuessa.

    Kampanjan avaustilaisuus pidetään Narinkkatorilla Helsingin Kampissa tänään 5.10. kello 12–14. Ensi viikon aikana kiertue kulkee lännestä itään pysähtyen Shell HelmiSimpukka -asemilla Porissa, Hämeenlinnassa, Muuramessa, Liperissä ja Savonlinnassa. Päivittäistä ohjelmaa järjestetään kello 11–17, tervetuloa mukaan!

    Kiertueella on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa onnettomuuksien ehkäisystä ja oikeasta toiminnasta kolaripaikalla. Kiertueen päätähtenä toimii herra Hirvi, eli täysikokoinen uroshirvi, jonka mittasuhteita pääsee katsomaan tuulilasin takaa.

    Suomen autokoululiiton, Suomen Metsästäjäliiton ja Trafin Hirvimerkki!-kampanja on toteutettu vuosittain vuodesta 2015 lähtien. Mukana kampanjassa tänä vuonna ovat myös Shell HelmiSimpukka, St1 Oy, Volvo Cars, Volvo Trucks Suomi ja V-Traffic.

    Tapahtumapaikat päivittäin kello 11–17:

    • Ma 8.10. Shell HelmiSimpukka Pori, Noormarkku
    • Ti 9.10. Shell HelmiSimpukka Hämeenlinna, Iittala
    • Ke 10.10. Shell HelmiSimpukka Muurame
    • To 11.10. Shell HelmiSimpukka Liperi, Ylämylly
    • Pe 12.10. Shell HelmiSimpukka Savonlinna, Miekkoniemi
  • Metsästäjäliitolle koiraturvallisuuden parantaminen keskeistä susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä

     

    Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että ongelmia ja haittoja aiheuttaviin susitilanteisiin voidaan jatkossa puuttua nopeasti ja tehokkaasti. Poikkeuslupakäsittelyn hitaus ja lupaperusteiden epäselvyys tulee korjata susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä. Metsästysharrastuksen näkökulmasta on oleellista kehittää uusia ratkaisuja koiraturvallisuuden parantamiseksi.

    Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämiseen tähtäävä laajapohjainen hanke käynnistyi aloitusseminaarilla perjantaina 28.9.2018. Suomen Metsästäjäliiton lisäksi tilaisuuteen osallistui hankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmien jäseniä Luonnonvarakeskuksesta, Luonto-Liitosta, Metsähallituksesta, MTK:sta, Paliskuntain yhdistyksestä, Poliisihallituksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Suomen Kennelliitosta, Suomen riistakeskuksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.  

    Metsästäjäliiton valmisteluryhmän edustana toimivat hallituksen jäsen Antti Kuivalainen ja ohjausryhmän edustajana toiminnanjohtaja Heli Siitari. Metsästäjäliitto on ollut yksi keskeinen toimija susiasioissa ja liitolle on muodostunut vahva tilannekuva suden aiheuttamista ongelmista.
    - Susikannanhoidon onnistumisen kannalta on tärkeää saavuttaa paikallisten ihmisten luottamus, että ongelmiin ja haittoihin puututaan nopeasti ja vahinkoja ennalta ehkäistään. Tämä tavoite on kirjattu myös hoitosuunnitelmaan, kertoo Heli Siitari.

    Selkeyttä poikkeuslupaprosessiin

    Metsästäjäliitto edellyttää, että Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämisessä huomioidaan nykyisen asetuksen mukaisen sudenmetsästyksen suurimmat ongelmat, poikkeuslupakäsittelyn hitaus ja lupaperusteiden epäselvyys.
    - Lupien hakemenettely on tällä hetkellä epäselvä ja kallista. Metsästäjät pitävät epäoikeudenmukaisena lupahakuun liittyvän hallinnollisen maksun ja metsästysmaksujen perimistä, kuvaa Antti Kuivalainen.

    Metsästäjät toteuttavat poliisin pyynnöstä suurriistavirka-aputehtävät (SRVA). Suden osalta tämä tarkoittaa piha-alueilla ja karjatiloilla liikkuvien susien karkottamisia ja lopetustehtäviä. Poliisi on vahvistanut keväällä 2018 valtakunnallisen ohjeen SRVA-tehtävien toteuttamisen periaatteista.
    - Ohje on selkeä ja toimiva ja se otettava pikaisesti käyttöön valtakunnallisesti, kommentoi Kuivalainen.

    Päivitystyössä haettava ratkaisuja koiravahinkoihin

    Metsästysharrastuksen näkökulmasta keskeinen ongelma on koiraturvallisuus. Susikohtaamisissa on menetetty vuosittain useita kymmeniä metsästyskoiria. Lisäksi on ollut lukemattomia tilanteita, joissa koira on saatu pelastettua viime hetkellä. Metsästäjät ovat nyt hyvin varovaisia laajahakuisten koirien käytössä.
    - Susitilanne tulee vaikeuttamaan hirvieläinmetsästystä jo tällä metsästyskaudella, toteaa Kuivalainen.

    Koiraturvallisuuden parantamiseen ei ole nyt hetkellä toimivaa ratkaisua.
    - Pantasusien paikkatiedossa on tällä hetkellä liian pitkä viive, eivätkä niin sanotut susiliivit ole osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. On tärkeää, että päivitystyössä etsitään toimivia ratkaisuja koiravahinkojen ennaltaehkäisyyn. Kehitystyötä ei kuitenkaan saa maksattaa metsästäjillä, painottaa Kuivalainen.

    Metsästäjäliitto pitää oleellisena, että metsästäjien tekemälle tärkeälle yhteiskunnalliselle työlle, kuten hirvikannanhoidolle ja suurriistavirka-aputehtäville, on järkevät mahdollisuudet ja edellytykset.

    Lisää aiheesta: 

     

     

Riista.fi uutiset

Suomen riistakeskus

17.11.2018

Finlands viltcentral

Tulevat tapahtumat

Ei tulevia tapahtumia!

Tulevat tapahtumat kalenteri

ma ti ke to pe la su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30