user_mobilelogo

KANKAANPÄÄN METSÄSTYSYHDISTYS 2.8.2019
Kankaanpää
Yhdistys päätti kesäkokouksessa riistan rauhoitusajoista, rauhoitettavista eläimistä ja
saaliskiintiöistä seuraavaa:


Riistan rauhoitusajat, rauhoitettavat eläimet ja saaliskiintiöt.

Riistan rauhoitusajoiksi ja jäsenen henkilökohtaiseksi(toisen jäsenen saaliskiintiötä ei voi käyttää / luovuttaa) saaliskiintiöksi päätettiin
seuraavaa: 
 Metsäkanalintujen metsästysaika asetusten mukaan.
 Saaliskiintiöiksi esitetään 1 urosmetso (koppelo rauhoitettu) ja 2 teertä.

 Jäniksen ja kauriin metsästys alkaa 1.9.

 Sorsaa ja kyyhkyä metsästetään asetusten mukaan.
 Kyyhkystys ja sorsastus kielletään iltaisin klo 22.00 jälkeen.
 Seuran vuokraamalla Kyynärjärven vesialueella sorsastus aloitetaan 20.8
kello12:00 siten, että rantaan / vesialueelle ei mennä ennen edellä mainittua
ajankohtaa. Aloituspäivän jälkeen sorsastus jatkuu vain parittomina päivinä
syyskuun loppuun ja 1.10 alkaen normaalisti.
 Jouluaatto, joulupäivä ja pitkäperjantai pääsiäispyhineen
rauhoitetaan metsästykseltä.
Huom!

 Viljelykset ja laitumilla oleva karja on otettava huomioon.
 Yksityisten mailla moottoriajoneuvoilla ajo kielletty ilman maanomistajan
lupaa.
 Huomioikaa etäisyys asuttuun rakennukseen 150m. Lyijyhauli ammuttuna
45 asteen kulmassa lentää 100m/1mm.
Rauhoitusalueet

 Ruokojärvi on rauhoitettu.
 Kankaanjärvi kokonaan ja siitä lähtevä oja.
 Muista tarkistaa B-barkista metsästysalue.
Kauriin metsästyksestä esitetään:

 

 Kaurisjahtiin nimetään yhdyshenkilöksi Henry Stenius p:050 5727043, joka
vastaa kauris- ja majavajahdeista sekä kiintiöiden noudattamisesta.
 Kauriskiintiöksi esitetään 20 kaurista, kuitenkin metsästäjäkohtainen kiintiö
on 2 kaurista. Hallitukselle esitetään lupaa myöntää tarvittaessa lisäkiintiö.
 Kauriin metsästysaika on asetusten mukaan.
 Kevätpukkijahti. Kiintiö 5 urosta. Metsästäjäkohtainen kiintiö 1 uros.
 Vuosikortin haltija saa ampua 2 kaurista.
 Vieraskortilla kauris on isännän kiintiöstä.

Metsästäjäliitton uutiset

Lue, mitä metsästyksen parissa tapahtuu

23.09.2019

  • Lyijykeskustelu: Metsästäjäliitto nosti lyijyn pöydälle Euroopan unionissa

    Metsästäjäliitto kertoi 2.9.2019 tiedotteessaan Euroopan unionin valmistelevan lyijyn totaalikieltoa hauleissa, luodeissa ja kalastuspainoissa. Tiedotteen julkaisu käynnisti laajan keskustelun eri medioissa

    Metsästäjäliitto on saanut useita asiantuntijakyselyitä lyijyn totaalikiellosta. Asiaa käsiteltiin muun muassa Kalevan sunnuntaikäräjillä.

    Myös europarlamentaarikko Elsi Katainen sai osansa aiheesta. Kataisen toimistosta oltiin yhteydessä Metsästäjäliittoon lisätietojen saamiseksi. Lopputuloksena Katainen on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle.

    Metsästäjäliitto on aktiivisesti mukana vaikuttamassa lyijynkäyttöön liittyvien rajoitusten päätöksentekoon niin Suomessa kuin EU-tasolla. 

    - Tiivis yhteistyö Euroopan metsästäjien etujärjestön Facen kanssa on EU-tason edunvalvonnassa meille ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä Facen kanssa meillä on nyt todellinen mahdollisuus vaikuttaa tässäkin asiassa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

    - Hyväksymme lyijyhaulien rajoitetun kieltämisen kosteikoilla EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa linnustolle, Siitari sanoo. Emme kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. Mielestämme ei ole syytä tehdä metsästäjille kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti. Suomen kannalta myös kosteikkoalueen lyijyttömyydessä on kosteikko rajattava nykyistä Ramsar-määritelmää tarkemmin (näkyvä vesi).

     

    Meppi Elsi Katainen jätti kirjallisen kysymyksen lyijykiellosta – "Ymmärtääkö komissio käytännön haasteet?"

    Elsi Kataisen kirjallinen kysymys

     

    Lisätiedot:
    Jussi Partanen, metsästysampumapäällikkö, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi, 040 845 1572

  • Seuraa Metsästäjäliiton kummihanhien muuttoa
    Metsästäjäliiton kummihanhi ”Jeppe” on saanut pannan kaulaansa ja on valmiina lähtemään matkaan. Kuva: Antti Saarenmaa / DCG

    Metsästäjäliitto on mukana tutkimushankkeessa, jossa seurataan GPS-pannoilla merkattujen hanhien muuttomatkaa. Seuraa Metsästäjäliiton kummihanhien muuttoa Jahtimedia.fi-sivustolla.

    Osa linnuista viivyttelee vielä Etelä-Suomessa, nopeimmat ovat jo lähteneet liikkeelle. Muuttavatko kaikki linnut samalta puolelta Itämerta, vai valitseeko joku erilaisen reitin kuin muut?

    Lue lisää Jahtimediasta

  • Jahti-lehden erikoisnumero ilmestyy

    Jahti 4/2019 ilmestyy tänään. Tällä kertaa Jahti on sanomalehtipaperille painettu metsästysseuran ja maanomistajan erikoisnumero. Se jaetaan Metsästäjäliiton jäsenten lisäksi myös 300 000:lle Maaseudun Tulevaisuuden tilaajalle ja metsänomistajalle.

    Lue Jahdista, kuinka EU on asettamassa lyijyn käytölle rajoituksia, kuinka pääsemme latvalinnustamaan Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ja kuinka savolainen jahtiporukka pyytää hirviä saarilla.

    Antoisia lukuhetkiä!

  • Susikannan hoitosuunnitelmaluonnos Metsästäjäliitto: ”Kannanhoidollinen metsästys oleellinen osa susikannanhoitoa”  
    Kuva: Sven Zacek

    Metsästäjäliitto on antanut maa- ja metsätalousministeriölle lausuntonsa päivitetystä susikannan hoitosuunnitelmaluonnoksesta. Liiton keskeisimmät teemat lausunnossa ovat kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen, luotettava kanta-arvio, koirasusien tunnistaminen ja poistaminen luonnosta, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin sekä maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin turvaaminen. Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana syksyllä 2018 alkaneessa susikannan hoitosuunnitelman päivityksen valmistelutyössä.
     

    Keskiössä kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen 

    Päivitetyssä susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että tiukalla sudensuojelulla ei maassamme ole saavutettu aiemman hoitosuunnitelman tavoitteita. Liiton näkemyksen mukaan tilanne on tältä osin edelleen sama. Niinpä suden kannanhoidollinen pyynti on aidosti edellytyksenä hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos EU-tuomioistuimesta saadaan päätös, jonka mukaan kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa luontodirektiivin tulkinnan kanssa, Metsästäjäliitto edellyttää, että suden kannanhoidollinen metsästys aloitetaan jo metsästyskauden 2019-20 aikana.

    Luotettava kanta-arvio tärkeää

    Luotettava ja riittävän ajantasainen kanta-arvio on susikannan hallinnan perusta. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kanta-arvion ja sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Esimerkiksi metsästäjien riistakameroista saadaan nykyisin kiistatonta ja käyttökelpoista tietoa lauman minimikoon ja pentueiden määrän arviointiin tutkimuksen käyttöön. Kanta-arvio tulee liiton näkemyksen mukaan muodostaa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä paikallisten toimijoiden ja Luonnonvarakeskuksen kanssa siten, että molemminpuolinen luottamus säilyy. 

    Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen vaatii varoja

    Metsästäjäliiton mielestä on tärkeää, että koirasudet pystytään tunnistamaan ja varmistamaan sekä poistamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Maassamme tulee ottaa käyttöön suden lajipuhtauden varmistavat, uusimmat tutkimusmenetelmät sekä tehokkaat toimenpiteet koirasusien poistamiseen luonnosta. Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen uusimmilla menetelmillä pitää Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan olla rutiinitoimenpide, johon myös ohjataan varoja.

    Häirikkösusien nopea poistaminen ensiarvoista

    Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista. Se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä, että poliisin valtakunnallisen suurpeto -virka-apuohje jalkautetaan tehokkaasti, ripeästi ja yhdenmukaisesti koko maassa. Ohje on myös keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa.
     

    Koirametsästyskulttuuri turvattava

    Susikonfliktin yksi näkyvimmistä ja merkittävistä osista liittyy maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin kokemaan uhkaan. Liitto näkee suunnitelman päivityksen yhtenä tärkeimmistä haasteista löytää ja valita yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen metsästyskoirakulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.

     

    Lisätietoja:

    Ere Grenfors, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö, puh. 010 841 0057, gsm. 050 569 8916, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

     

  • Kanalintujen metsästys alkaa 10.9. Kohdentaminen edesauttaa kantojen kestävyyttä

    Metsäkanalintujen metsästys käynnistyy tiistaina 10.9.2019 koko maassa. Metsästysaikoihin on alkavalle kaudelle luvassa paikoin merkittäviäkin pidennyksiä mukaan luettuna metson ja teeren talvimetsästys. Metsästäjäliitto muistuttaa metsästyksen kohdentamisesta nuoriin yksilöihin ja kannustaa syyssoidinten rauhoittamiseen. 

    Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt paikoin merkittävistä pidennyksistä metsäkanalintujen metsästysaikoihin 10.9.2019 alkavalle pyyntikaudelle alueellisesti kasvaneiden kantojen perusteella.

    Myös latvalinnustus, eli urosteeren ja -metson talvimetsästys on pitkästä aikaa paikoin sallittua. Metsästäjäliitto toivottaa lakiin esittämänsä talvisen latvalinnustuksen tervetulleeksi ja muistuttaa samalla metsästyksen oikeasta kohdentamisesta ja soidinten rauhoittamisesta metsästykseltä.

    - Riistanhoidon kannalta on erittäin tärkeää ymmärtää kunkin riistalajin käyttäytymispiirteiden merkitys kantojen elinvoimaisuudelle, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

    - Syyssoidinmetsästys voi koitua kannoille kohtalokkaaksi, joten syyssoitimet olisi syytä rauhoittaa kestävien kantojen säilyttämiseksi, hän jatkaa.

    Metsästys kohdennettava oikein

    Metsästäjäliitto muistuttaa metsäkanalintujen pyynnin oikeasta kohdentamisesta. Siitarin mukaan pyynti tulisi kohdistaa nuoriin lintuihin, koska vanhat linnut ovat tutkitusti kannan arvokkain ja tuottavin osa.

    - Nuorten lintujen selviämismahdollisuudet ovat luonnostaan heikommat, joten niiden metsästyksellä ei ole yhtä voimakasta vaikutusta metsäkanalintukantojen kestävyyteen kuin vanhemmilla linnuilla, jotka ovat kannan kestävyyden näkökulmasta tärkein, eli lisääntyvä osa, Siitari tähdentää. 

    Myös syyssoitimella metsästystä tulisi Siitarin mukaan välttää:

    - Soidinpyynti altistaa juuri parhaiten lisääntyvät yksilöt helposti liian voimakkaalle verotukselle, hän toteaa.

    Säästä huippukukot!

    Vastoin vanhoja uskomuksia ovat vanhat mustat koiraat erittäin tärkeitä lajin lisääntymiselle. Niillä on suuri merkitys ryhmäsoitimen houkuttelevuudelle. 

    - Esimerkiksi teeret ovat uskollisia soidinpaikalleen. Vanhat kukot houkuttelevat paikalle naaraita ja pitävät yllä populaation hyvää perinnöllistä laatua. Kaikkein aktiivisimpina soidinvierailijoina nämä vanhat huippukukot joutuvat helposti soidinmetsästyksen saaliiksi, Siitari kuvailee. Jos huippukukot ammutaan, eivät naaraat enää ilmesty soitimelle. Kerran pois ammuttu soidin harvoin enää elpyy. 

    - Vastuullinen metsästäjä varmistaa alueensa kestävät kannat myös tulevina vuosina ja säästää vanhat kukot ja rauhoittaa alueensa suuret soitimet, Siitari muistuttaa. Ilahduttavan monet metsästysseurat ovatkin jo rauhoittaneet alueensa suurimpia soitimia, hän painottaa.

    Kansainvälisesti arvostettu riistakolmiolaskenta

    Suomen kanalintukannat ovat riistakolmiolaskentojen mukaan pääosin kasvaneet, vaikka alueellista vaihtelua esiintyykin. Pesinnät onnistuivat yleisesti hyvin, ja esimerkiksi metson ja teeren tiheydet ovat monin paikoin lähellä kolmiolaskentatulosten ennätyksiä. Suomen riistakolmiolaskenta on kansainvälisestikin arvostettu järjestelmä metsäkanalintujen kestävän metsästyksen turvaamiseksi. Riistakolmiolaskennasta huolehtivat metsästysseurojen metsästäjät vapaaehtoisesti.

    - Me Metsästäjäliitossa haluamme esittää lämpimät kiitokset tämän järjestelmän luomisesta ja ylläpitämisestä vastaaville tahoille ja aivan erityisesti olemme ylpeitä riistakolmiolaskennoista vuodesta toiseen huolehtivista metsästäjistämme, Siitari sanoo. Kanalinnustus on hieno pyyntimuoto, jolla on maassamme pitkät perinteet. Pidetään yhdessä huolta siitä, että voimme nauttia siitä myös tulevaisuudessa, Siitari muistuttaa lopuksi.

     

    Tarkista metsäkanalintujen alueelliset metsästysajat: https://riista.fi/metsastys/metsastysajat/

     

    Lisätiedot: 

    Teemu Simenius
    Järjestöpäällikkö
    Puh: 010 841 0053
    Gsm: 050 331 5330
    teemu.simenius@metsastajaliitto.fi

     

  • Euroopan unioni: Valmisteilla lyijynkäytön totaalikielto ammuksissa ja kalastusvälineissä

    EU-komissio on pyytänyt Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) valmistelemaan rajoitusesityksen lyijyn totaalikieltoon metsästyksessä, urheiluammunnassa sekä kalastuksessa. Pyyntö pohjautuu ECHAN aikaisempaan kosteikkoja koskevan lyijynkäytön rajoitusesityksen valmistelussa syntyneeseen tausta-aineistoon.

    Euroopan unionissa on jo vuosia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön. Vuonna 2017 valmistui ECHAN nykyinen kosteikkoalueita ja vesilintujen metsästystä koskeva lyijynkäytön rajoitusesitys. Se kieltäisi lyijyn käytön kaikilla Ramsar-kosteikkomääritelmän mukaisilla kosteikoilla Euroopan Unionin alueella. Valmisteilla oleva uusi rajoitusesitys kieltäisi kosteikkoalueiden lisäksi lyijyn käytön metsästys- ja urheiluammunnassa käytännössä kokonaan.

    Rajoitusten painopiste vesilinnuista kaikkiin eläimiin

    Metsästäjäliitto pitää nykyistä lyijyn käyttökieltoa varsinaisilla kosteikoilla perusteltuna, mutta näkee ongelmana esityksen kosteikkomääritelmän, koska se kattaisi näkyvien vesialueiden lisäksi kaikki turvemaat, eli noin 75% Suomen pinta-alasta. Esitystä on tarkoitus käsitellä EU:ssa vielä tänä syksynä. 

    Nopeimmillaan rajoitukset astuisivat voimaan noin kahden vuoden sisällä. Metsästäjäliitto edellyttää riittävän pitkää siirtymisaikaa, jos asetus EU:ssa etenee. 

    - Lyijyn siviilikäytön totaalikielto koskisi niin luoteja ja hauleja kuin kalastuspainoja. Aikaisempaan rajoitusesitykseen verrattuna painopiste siirtyy vesilinnuista kaikkiin eläimiin ja riistalihan lyijyttömyyteen, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

     

    Vaikutuksia suomalaiseen metsästykseen

    Jos nykyistä laajempi lyijykielto astuisi voimaan, on sen vaikutus suomalaiseen metsästykseen merkittävä. 

    - Lyijyttömyys asettaa uusia toleransseja metsästysaseille, ja osasta metsästysaseistamme voi tulla käyttökelvottomia, kertoo metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Lyijyn totaalikielto aiheuttaisi suomalaiselle metsästäjälle huomattavia taloudellisia kustannuksia sekä aseiden että kalliimpien patruunoiden kautta. Lopputuloksena voi olla metsästäjien vähentyminen, jolloin menetämme arvokasta vapaaehtoistyötä esimerkiksi hirvieläinten kannanhoidossa, vieraslajitorjunnassa tai suurriistavirka-aputehtävissä.

    - Lyijyn totaalikielto nostaa myös vastuulliseen metsästykseen kuuluvan eettisen ja tarkan riistalaukauksen harjoittelun kustannuksia. On kohtuutonta, jos rajoitus koskisi myös urheiluammuntaa ja metsästysammunnan harjoittelua ampumaradoilla. Metsästysammunnan kilpailutoiminnalle Partanen näkee uusissa rajoituksissa jopa mahdollisen kuoliniskun.


    Metsästäjäliitto uskoo valistuksen voimaan

    Metsästäjäliitto on aktiivisesti mukana vaikuttamassa lyijynkäyttöön liittyvien rajoitusten päätöksentekoon niin Suomessa kuin EU-tasolla ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan metsästäjien etujärjestön Facen kanssa.

    - Hyväksymme lyijyhaulien rajoitetun kieltämisen kosteikoilla EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa linnustolle, Siitari sanoo. Emme kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. Mielestämme ei ole syytä tehdä metsästäjille kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti. Suomen kannalta myös kosteikkoalueen lyijyttömyydessä on kosteikko rajattava nykyistä Ramsar-määritelmää tarkemmin (näkyvä vesi).

    Totaalikieltojen sijaan Metsästäjäliitto uskoo lyijyn käytön rajoittamisessa valistukseen.

    -Metsästäjäliiton tärkeä tehtävä on tarjota tietoa vastuullisen metsästyksen edistämiseksi. Lyijyä korvaavien luotien käyttö metsästyksessä on jo lisääntynyt hyvän viestinnän ja koulutuksen kautta. Esimerkiksi suuremman riistan metsästykseen on jo tarjolla hyviä lyijyttömiä vaihtoehtoja, Siitari toteaa.

     

    Lisätiedot:

    Heli Siitari
    Toiminnanjohtaja
    Puh: 010 841 0052
    Gsm: 040 826 7998

    Jussi Partanen
    Metsästysampumapäällikkö
    Puh: 010 841 0065
    Gsm: 040 845 1572

  • Metsästäjäliitto hakee nuorisovastaavaa
    Kuva: Pekka Kustula

    Oletko metsästyksestä kiinnostunut nuorisotyön osaaja? Haluatko olla mukana kehittämässä lasten- ja nuorten metsästysharrastusta ja edistämässä suomalaisten lasten ja nuorten luontosuhdetta?

    Tehtäviisi kuuluu muun muassa Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännönjärjestelyt. Tehtäviin kuuluu myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. Lisäksi avustat nuorisotyöhön liittyvässä viestinnässä.

    Toivomme sinulta kokemusta nuoriso-, opetustyöstä tai muuten vahvaa näyttöä nuorten kanssa toimimisesta. Metsästysharrastus sekä metsästyksen ja järjestötoiminnan tuntemus katsotaan luonnollisesti eduksi. Odotamme sinulta aitoa halua tehdä töitä nuorten eteen, oma-aloitteisuutta ja kykyä pitää langat käsissä päällekkäisistä tehtävistä.

    Edellytyksenä on erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen käyttötaito. Tehtävässä on eduksi myös ruotsin ja englannin kielen hyvä hallinta. Eduksi luetaan myös sosiaalisen median osaaminen.

    Tehtävän toimipaikka on Riihimäki. Tehtävä edellyttää jonkin verran matkustamista, esiintymistä ja kouluttamista.

    Aloitus: Mahdollisimman pian

    Kesto: 12 kk. Jatko mahdollinen.

    Hakemuksesi voit lähettää cv:n kera henri.mutanen@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Haku päättyy 30.9.

    Lisätietoja tehtävästä: 

    koulutuspäällikkö Henri Mutanen, p. 010 841 0067, henri.mutanen@metsastajaliitto.fi. Tavoitettavissa puhelimitse vain perjantaisin 13.9., 20.9. ja 27.9. 

     

  • Metsästäjäliitto: ”Metsästyksen jatkuminen huomioitava Etelä-Karjalaan perusteilla olevilla luonnonsuojelualueilla”

    Metsästäjäliitto on antanut lausuntonsa Etelä-Karjalan alueelle valtion maille perustettavista luonnonsuojelualueista. Suojeltavien alueiden yhteispinta-ala on reilut 2 700 hehtaaria. Esityksen kohteena olevilla alueilla niistä suurimmalla osalla on voitu aiemmin metsästää.

    Metsästäjäliiton mielestä metsästyksen mahdollisimman laaja jatkuminen nyt perustettavilla alueilla on tarpeellista muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja runsastuessaan mahdollista vahinkoa tuottavien lajien hallinnan näkökulmasta. Kestävä metsästys on muiden luonnonkäyttömuotojen kanssa yhdenvertaisena tärkeä osa virkistystä ja kulttuuriperintöämme.

    Metsästäjäliitto muistuttaa, että on olemassa lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, miten metsästys ja muu virkistyskäyttö ovat hyvin yhteensovitettavissa. Muu virkistyskäyttö luonnonsuojelualueilla tapahtuu pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, pääsääntöisesti viikonloppuisin. Lisäksi suurin osa esitetyistä suojelualueista ei ole maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisen vilkkaan virkistyskäytön piirissä, joten ristiriitoja metsästyksen sovittamisessa muiden käyttömuotojen kanssa ei käytännössä ole.

    Metsästys on luonnonsuojelulain nykysäädösten mukaan lähtökohtaisesti Etelä-Karjalaan perustettavilla suojelualueilla kielletty. Poikkeuksia metsästyskiellon suhteen on mahdollista kuitenkin tehdä. Valtionneuvoston asetuksella perustettavilla luonnonsuojelualueilla (yli 100 ha) luonnonsuojelulain mukaan metsästys voidaan sallia, jos se ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. Suurimmalla osalla Etelä-Karjalaan perustettavia suojelualueista tilanne onkin juuri kuvatun kaltainen, eli metsästyksen salliminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta eikä haittaa alueen muuta käyttöä. Perustettavilla alueilla suojellaan etupäässä eri luontotyyppejä. Metsästys sijoittuu tyypillisesti syrjäisemmille osille alueita ja ajankohdallisesti syksyyn ja talveen siten, että se ei haittaa muuta virkistyskäyttöä.

    Asetusluonnoksessa on nyt joitakin metsästyksen mahdollistavia poikkeuksia hirvelle, jäniseläimille, villisialle, kanalinnuille sekä yleisimmille riistasorsille. Sallittujen riistalajien luettelo tulisi olla metsästysseurojen mielestä kuitenkin vielä hieman kattavampi. Esimerkiksi Äpätinkankaan ja Järvenpäänsuon–Hangassaaren suojelualueilla metsästävät Metsästäjäliiton jäsenseurat esittäneet muun muassa laajempia pienpetojen metsästysmahdollisuuksia. Nämä metsästysseurojen näkemykset ja toiveet olisi Metsästäjäliiton mielestä perusteltua huomioida suoraan alueiden perustamisasetuksessa. Samoin muut seurojen esittämät huolenaiheet tulevaisuuden mahdollisista liikkumis-, tulenteko- ja muista alueen käyttörajoituksista tulee ottaa vakavasti. On erittäin tärkeää, että paikallisten metsästäjien kanssa keskustellaan ja kerrotaan jo mahdollisimman varhain suojelun yksityiskohtaisista vaikutuksista metsästyksen järjestelyihin alueella. Näin parhaiten vältytään epätietoisuuden ja epävarmuuden aiheuttamalta negatiivisuudelta ja luonnonsuojelualueiden hyväksyttävyys saadaan yhteiskunnallisesti paremmalle tasolle, mikä on kaikkien osapuolten etu.

    Metsästystä on kuitenkin Etelä-Karjalan maakuntaan perustettavilla luonnonsuojelualueilla asetusesityksessä sallittuna aikaisempia suojelualuevalmisteluprosesseja enemmän, mikä on Metsästäjäliiton mielestä oikeansuuntaista kehitystä ja siitä liitto esittääkin kiitokset asetusesityksen valmistelijoille.

    Liiton koko lausunto 

    Lisätietoja:

    Ere Grenfors, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
    ere.grenfors@metsastajaliitto.fi, 050 569 8916

  • Metsästäjäliitto tukee ministeriön esitystä kanalintujen metsästysajoista

    Maa- ja metsätalousministeriö esitti paikoin merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin. Esitys perustuu kanalintukantojen suotuisaan kehitykseen. Metsästäjäliitto tuki omassa lausunnossaan ministeriön esitystä.

    Riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat pääsääntöisesti kasvaneet edelleen, vaikka alueellista vaihtelua esiintyykin. Kanalintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna yleisesti ottaen hyvin - erityisesti metson ja teeren tiheydet ovat nyt monin paikoin lähellä vuonna 1989 alkaneiden kolmiolaskentatuloksien korkeimpia.

    - Kanalintukannan ollessa kasvuvaiheessa ja lintutiheyden ollessa hyvällä tasolla, kestää lintukanta parhaiten metsästystä. Kannan lähtiessä aikanaan laskusuuntaan, tulevat rajoitukset taas tarpeeseen. Kanalintukannat vaihtelevat tutkimusten mukaan tietyissä jaksoissa huippuineen ja aallonpohjineen metsästyksestä riippumatta, valottaa kanalintusyklejä Metsästäjäliiton Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.
     

    Latvalinnustusta luvassa

    Metsästysasetus on jo jonkin aikaa antanut mahdollisuuden sallia urosteeren talvimetsästys eli latvalinnustus tammikuussa Keski- ja Pohjois-Suomessa. Asetusta muutettiin lisäksi viime vuonna niin, että myös urosmetson latvalinnustus voidaan sallia erityisen hyvinä lintuvuosina. Lintukantojen tila ei ole kuitenkaan tähän asti antanut mahdollisuutta avata tammikuista jahtia. Viimeksi urosteeren talvimetsästystä kokeiltiin meillä vuonna 1981 kymmenen päivän jakso tammikuun alussa. Metsästäjäliiton tietojen mukaan sekä metson että teeren osalta tammikuun loppuun asti kestävä, pitkä metsästyskausi talvijahteineen oli mahdollista pohjoisimmassa Suomessa viimeksi 1960-luvun puolivälissä.

    Itä-Lapin ja Koillismaan alueiden metsokannan kasvu ja hyvät yksilötiheydet sallivat nyt sen, että urosmetsoja voitaisiin metsästää myös vuoden vaihteen jälkeen eli 20.–31. tammikuuta 2020 välisenä aikana. Näillä alueilla olosuhteet todennäköisimmin myös takaavat, että lumen määrän takia eteneminen maastossa on haasteellista ja perinteinen hiihtäen tapahtuva vaativa metsästysmuoto pääsee oikeuksiinsa, mikä on Metsästäjäliiton mielestä perustelua.
     

    Metsästysajoissa muutoksia molempiin suuntiin

    Metson ja teeren metsästysaikoja pidennettäisiin lisäksi useilla alueilla kuukaudella. Eteläisessä Suomessa metson metsästystä esitettiin toisaalta lyhennettäväksi, sillä kannan kehitys on ollut paikoin siellä kuluneella pesimäkaudella epäsuotuisaa.

    Lisäksi urosteeren talvimetsästystä esitettiin sallittavaksi niin, että metsästysalue kattaisi 20.–31.1.2020 välisenä aikana Itä-Lapin ja Koillismaan lisäksi Kainuun sekä muutama kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Teerien yleistä metsästysaikaa esitettiin monin paikoin pidennettäväksi kuukaudella. Myös pyyn metsästysaikoihin esitettiin pidennystä useilla alueilla hyvän kannankehityksen ansiosta. Jonkin aikaa alamaissa olleet riekkokannat lähtivät monin paikoin kasvusuuntaan kuluneella pesintäkaudella. Riekko on suurimmassa osassa maata kuitenkin edelleen rauhoitettu, pohjoista Lappia ja muutamaa Koillismaan kuntaa lukuun ottamatta.
     

    Tutkimukselle ja laskijoille kiitosta – kehityskohteitakin löytyy

    Metsästäjäliiton mukaan suomalainen kanalintututkimus on laadukasta.

    –Tutkimusten perusteella kanalintujen kuolleisuus ensimmäisen elinvuoden aikana on noin 90 prosenttia. Näin hyvänä poikastuottovuotena voidaan kannan tuottoa verottaa kestävästi selvästi enemmän kuin huonoina vuosina, perustelee luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Grenfors. 

    Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari haluaa muistuttaa metsästyksen oikeasta kohdentamisesta.

    – Verotus tulee nimenomaan kohdistaa juuri nuoriin lintuihin. Vanhoja lintuja tulee pyrkiä säästämään, sillä ne ovat tutkitusti kannan arvokkain ja tuottava osa, toteaa Siitari. 

    – Soitimelta metsästystä tulee myös välttää, sillä erityisesti soidinpyynti altistaa lisääntyvät yksilöt helposti liian voimakkaalle verotukselle. Mitä suurempana ja elinvoimaisempana soidin saadaan säilytettyä, sitä paremmin se houkuttaa naaraita pesimään alueelle, itsekin teeritutkijana kunnostautunut Siitari tähdentää.

    Metsästäjäliitto vetosikin ministeriölle tänään jättämässä lausunnossaan, että ministeriön ja riistakeskuksen tulee erityisesti tuoda soidinpyynnissä huomioitavia asioita tiedotuksessa voimakkaasti esille.

    Suomeen on riistakolmiolaskennan myötä luotu kansainvälisestikin arvostettu järjestelmä metsäkanalintujen kestävän metsästyksen turvaamiseksi.

    – Metsästäjäliitto haluaa esittää lämpimät kiitokset niin järjestelmän luomisesta ja ylläpidosta vastaaville tahoille, kuin korvaamattoman arvokkaan panoksen antaville riistatiedon tuottajille, eli riistakolmioita vuodesta toiseen laskeville metsästäjille, toteaa toiminnanjohtaja Siitari tyytyväisenä.

    Liiton koko lausunto 


    Lisätietoja:

    Ere Grenfors, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
    ere.grenfors@metsastajaliitto.fi, 050 569 8916 

     

     

  • Vesilinnustuskausi alkaa tänään klo 12.00: Metsästäjäliitto muistuttaa lajintunnistuksen tärkeydestä

    Vesilintujen metsästyskauden alkaessa tiistaina 20.8.2019 klo 12.00 Metsästäjäliitto muistuttaa lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottaa kaikkia metsästäjiä välttämään taantuvien lajien metsästystä. 

    -Taantuvien lajien väheneminen Suomessa jatkuu. Vastuullinen metsästäjä välttää niiden metsästystä, ja tarkka lajintunnistus on silloin ensiarvoisen tärkeää, toteaa Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen. Salonen muistuttaa myös noutavan koiran käytöstä osana vastuullista metsästystä. 

    Metsästäjäliitto on yhdessä BirdLife Suomen kanssa julkaissut oppaan vesilintuoppaan.

    -Oppaassa esitellään kahdeksan Suomessa taantunutta tai harvinaista vesilintulajia ja kerrotaan, miten ne tunnistetaan. Ne esitellään siinä puvussa, jossa ne yleensä metsästyskauden alussa ovat, Salonen kuvailee.

    Opas jaettiin ensimmäistä kertaa Metsästäjäliiton Jahti-lehden mukana vuonna 2018. Alkavalle kaudelle löydät oppaan täältä.

     

    LISÄTIEDOT:

    Vesilintuasiantuntija Jaska Salonen, p. 040 561 5076, jaska.salonen(at)metsastajaliitto.fi
    Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry: www.metsastajaliitto.fi 

    Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633, tero.toivanen(at)birdlife.fi
    BirdLife Suomi ry: www.birdlife.fi

     

    Taantuvien vesilintujen tunnistusopas 

    Suomen Noutajakoirayhdistyksen Noutajapörssi

    Luonnonvarakeskuksen tiedote vesilintulaskentojen tuloksista

     

Riista.fi uutiset

Suomen riistakeskus

23.09.2019

Finlands viltcentral

Tulevat tapahtumat

Ei tulevia tapahtumia!

Tulevat tapahtumat kalenteri

ma ti ke to pe la su
1
3
4
5
6
7
9
10
11
12
13
15
16
17
18
19
20
21
23
24
25
26
27
28
29
30