Euroopan unionin kaavailema lyijyhaulien käyttörajoitus etenee. Rajoituksia lyijyhaulien käyttöön on valmisteltu jo vuodesta 2013, mutta nyt asiassa ollaan loppusuoralla. 

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana koko prosessin ajan ja vaikuttanut asiaan sekä kansallisella tasolla että eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestön FACE:n kautta. FACE tapasi tiistaina komission virkahenkilöstöä ja keskusteluissa kävi selväksi, että komissiolla on selkeä poliittinen tahtotila rajoittaa mahdollisimman paljon lyijyhaulien käyttöä, jopa enemmän kuin alkuperäisessä kemikaaliviraston rajoitusehdotuksessa oli ajateltu. REACH -komitea keskustelee asiasta ensi viikolla Brysselissä ja rajoituksista tullaan äänestämään näillä näkymin ensi vuoden helmikuussa. Metsästäjäliiton ja FACE:n mielestä komission uusi esitys vaatii uudelleen arvioinnin. 

Alla olevasta linkistä voit lukea Metsästäjäliiton vastineen komissiolle lyijyhaulien käyttörajoituksista. Vastine on suomennettu ja siinä olevat linkit ohjaavat englanninkielisille sivuille. Vastine on toimitettu Suomen REACH -komitean edustajille sekä muille päättäjille ja sidosryhmille. 

Metsästäjäliiton vastine komission esitykseen lyijyhaulien käytöstä kosteikoilla REACH-asetusta varten

Samaan aikaan Euroopan unionissa on valmisteilla laajempi lyijynkäyttökielto eli ns. totaalikielto (luodit, haulit) sekä metsästyksessä että urheiluammunnassa. Tämä prosessi on vielä alkutekijöissään. Suomen Metsästäjäliitto on kutsunut kaikki alan järjestöt ja kotimaiset valmistajat yhteiseen keskusteluun Riihimäen Erätalolle 26.11.2019. Tapaamisessa keskustellaan eri toimijoiden argumenteista kemikaaliviraston ns. call for evidence -vaiheeseen. Keräämme aiheesta argumentteja ja perusteluja, jotka on jätettävä kemikaalivirastolle viimeistään 16.12.2019.

Seuraavan kerran Metsästäjäliitto osallistuu FACE:n kokoukseen Brysselissä 25.11.2019.

Lisätietoja: 

Jussi Partanen
Metsästysampumapäällikkö 
Puhelin: 040 845 1572
jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee päivitetyn susikannan hoitosuunnitelman tiistaina 5.11.2019. Kaikki Metsästäjäliiton keskeisiksi asettamat toimenpiteet ovat mukana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa. Erityisesti hoitosuunnitelmassa korostuvat ennaltaehkäisevät toimet ja tehokas viestintä.

Metsästäjäliitto toteaa, että ennaltaehkäisevät toimet ovat päivitetyssä suden kannanhoitosuunnitelmassa aiempaa keskeisemmässä roolissa. Taustalla vaikuttaa EU-komission linjaus suurpetojen kannanhoitoon Euroopassa. 

Päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on nostettu esiin myös viestinnän merkitys. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä riistahallinnon ja -tutkimuksen sekä keskeisten sidosryhmien kanssa viestinnän keinoin vastaamaan erityisesti sosiaalisen median keskustelun haasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi väärän ja väärin ymmärretyn tiedon levittäminen esimerkiksi susiin liittyvästä tutkimuksesta ja joskus jopa erittäin epäasiallinen keskustelu henkilöistä, jotka työskentelevät susiin liittyvien asioiden parissa. Metsästäjäliitto pitää tosiasioihin perustuvan ja kansantajuisen susiviestinnän kehittämistä oleellisena toimenpiteenä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa.

- Myös Metsästäjäliiton tavoitteena on oikean tiedon välittäminen ja virheellisen tiedon korjaaminen, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. 

Laajamittaisen yhteistyön tulosta

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana syksyllä 2018 alkaneessa susikannan hoitosuunnitelman päivityksen valmistelutyössä, jota tehtiin yhteistyössä laajapohjaisessa työryhmässä. 

- Yhteistyön luonteeseen kuuluu, että asioista ei olla aina välttämättä samaa mieltä. Tärkeintä on lopputulos, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua, Siitari toteaa. Valmistelutyö on opettanut meitä kaikkia mukana olleita siitä, miten eri osapuolet kohtaavat susikonfliktin omasta näkökulmastaan. 

- Olemme tyytyväisiä siihen, että Metsästäjäliiton ensimmäistä kertaa vuonna 2017 koolle kutsuma kansallinen susifoorumi on nyt tärkeässä roolissa ja kiinteä osa Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Susifoorumi seuraa jatkossa päivitetyn hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutuksia, Siitari jatkaa.

- Tärkeintä on nyt suunnata katse tulevaisuuteen, hän painottaa.

Ratkaisevaa on toimenpiteiden onnistuminen

Metsästäjäliitolle on erityisen tärkeää, että sen keskeisiksi asettamat alla kuvatut toimenpiteet toteutuvat tulevaisuudessa.

Koiran kanssa metsästämisen turvaaminen

Näkyvimmät ja merkittävimmät susikonfliktit liittyvät usein maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin kokemaan uhkaan. Metsästäjäliitto näkee hoitosuunnitelman päivityksen yhtenä tärkeimmistä haasteista löytää yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen metsästyskoirakulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.

Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen

Tämä on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista, ja se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä, että poliisin valtakunnallinen suurpeto- virka-apuohje jalkautetaan tehokkaasti, ripeästi ja yhdenmukaisesti koko maassa. Ohje on myös keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa.

Suden kannanhoidollinen metsästys 

Suden kannanhoidollinen metsästys on päivitetyssä hoitosuunnitelmassa edelleen hankkeena mukana, mikä on Metsästäjäliiton mielestä välttämätöntä tasapainoisen susikannan olemassa ololle ja suden yleiselle hyväksyttävyydelle. 

Suden kanta-arvion ja geneettisen rakenteen tutkiminen 

Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen uusimmilla menetelmillä pitää Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan olla rutiinitoimenpide. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat susien DNA-näytekeräykset, jotka sekä tarkentavat kanta-arvioita että mahdollistavat koirasusien paremman tunnistamisen ja poistamisen luonnosta.

Lue lisää:

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema suden kannanhoitosuunnitelma 

Lisätietoja:

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Ere Grenfors
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
Puh: 010 841 0057
Gsm: 050 569 8916
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu -kampanjan myötä asianajajat laativat alkavan marraskuun aikana veloituksetta testamentteja, joissa ainakin yhtenä edunsaajana on jokin kampanjassa mukana olevista 45 järjestöstä. Metsästäjäliitto on yksi edunsaajajärjestöistä, joten voit tehdä testamentin metsästyksen edistämiseksi.

Tutustu kampanjaan!

https://asianajajaliitto.fi/2019/10/vastuullisen-lahjoittamisen-marraskuu-kampanja-kaynnistyy-28-10-2019/

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys on luontodirektiivin puitteissa mahdollista, mutta se edellyttää entistä tarkempia perusteluja ja sitoutumista susikannan suotuisan tason suojeluun.

EU-tuomioistuimen 10.10.2019 julkaiseman ennakkoratkaisun mukaan on suden kannanhoidollinen metsästys mahdollista, mutta odotettua tiukemmin ehdoin. Ratkaisussa edellytetään tieteelliseen näyttöön pohjautuvia perusteluita kannanhoidollisen metsästyksen hyödyistä susikannan suotuisan suojelutason turvaamisessa ja todistettavan osoituksen siitä, että muut keinot eivät ole olleet riittäviä.

Metsästäjäliitto pitää hyvänä asiana sitä, että kannanhoidollinen metsästys saa tuomioistuimelta vihreää valoa, mutta pitää tiukkoja ehtoja haastavina.

- Esimerkiksi laittoman tappamisen ehkäiseminen on periaatteessa hyväksyttävä syy kannanhoidollisten kaatolupien myöntämiseen, mutta perustelut vaativat eri tahojen yhteistyötä tieteellisen näytön hankkimiseksi, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. 

Päämääränä susikannan suotuisan suojelun taso

Ennakkoratkaisun mukaan suden kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa, mikäli metsästykselle asetettu päämäärä on susikannan suotuisan suojelun tason turvaaminen. 

- Käytännössä tämä tarkoittaa, että kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen Suomessa edellyttää riittävän elinvoimaista susikantaa maassamme, Siitari pohtii. Tämä nostaa luotettavan ja tarkan susikannan arvioinnin entistäkin tärkeämpään asemaan. Jokainen kirjattu havainto on merkittävä kannan elinvoimaisuuden arvioimiseksi, Siitari tähdentää. Maaliskuussa 2019 Suomen susikannan kooksi arvioitiin 185-205 sutta. Nyt kanta on toki suurempi, sillä maaliskuun jälkeen on muodostunut uusia pareja ja sudet ovat saaneet pentuja.

- Kokemukset karhun ja ilveksen kannanhoidollisesta metsästyksestä Suomessa ovat osoittaneet, että niiden kannat voivat hyvin ja näiden suurpetojen yleinen hyväksyntä on kasvanut, Siitari toteaa.

Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on pitkäjänteisen työn tulosta

Ennakkoratkaisussa tehdyn linjauksen odotetaan ohjaavan käytännössä kaikkien suurpetojen kannanhoidollista metsästystä EU-alueilla. 

Metsästäjäliitto on ollut tiiviisti mukana susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä, jonka yhtenä tavoitteena on suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistyminen. Uusi kannanhoitosuunnitelma julkaistaneen marraskuussa ja sen mukaan suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuutta ja toimintamalli suunnitellaan laajapohjaisessa työryhmässä EU:n asettamien ehtojen mukaisesti.

- Metsästäjäliitto on tehnyt hartiavoimin töitä yli kaksi vuotta suden kannanhoidollisen metsästyksen uuden mahdollisuuden eteen. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun asettamat ehdot tarkoittavat nyt sitä, että pitkäjänteinen työ ja monitahoinen yhteistyö jatkuvat edelleen. Yhteistyötä riittävän joustavien suurpeto-säädösten aikaansaamiseksi jatketaan niin Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa Suomessa kuin Euroopan metsästäjäjärjestön FACE:n kanssa Euroopassa.

Taustalla KHO:n ennakkoratkaisupyyntö

Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskee 2016 myönnettyjä poikkeuslupia, joiden käsittely palaa takaisin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO pyysi välipäätöksessään marraskuussa 2017 ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. KHO ratkaisee ennakkoratkaisun pohjalta, olivatko vuoden 2016 poikkeusluvat luontodirektiivin mukaisia. 

Tuomioistuimen ratkaisu ei vaikuta poliisin myöntämiin turvallisuusperusteisiin lopettamismääräyksiin eikä Suomen riistakeskuksen vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin.

Lisätiedot:

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Hirvenmetsästys koiran kanssa ja ajoketjussa käynnistyy lauantaina 12.10. koko maassa. Seuruejahti on Suomessa hyvin organisoitua ja vastuullista, ja yhä useampi metsästäjä käyttää hirvestyksessä lyijyttömiä metsästysluoteja. 

Noin 200 000 suomalaisesta metsästäjästä puolet osallistuu hirvenpyyntiin. Riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 50 385 hirvenkaatolupaa. Lupia myönnettiin noin 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Syynä tähän on hirvikannan pienentyminen noin 11 prosentilla viime kauden metsästyksen tuloksena. Hirvenmetsästyksen tarkoituksena on säädellä hirvikannan kokoa ja rakennetta hirvitalousalueille asetetun tavoitetason mukaiseksi. Suomessa tavoitteena on 68 000 – 85 000 yksilön talvikanta koko maassa. Tilanne vaihtelee hirvitalousalueesta riippuen, ja noin puolella hirvitalousalueista hirvikanta on edelleen tavoitetasoa tiheämpi. 

- Hirvijahti alkoi jo 1. syyskuuta osassa Pohjois-Suomea, ja muualla maassa vahtimismetsästyksenä pelloilla, joten osa hirvenmetsästysluvista on voitu jo käyttää, kertoo metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Toden teolla hirvenmetsästyskauden avaa kuitenkin vasta 12.10 käynnistyvä metsästys ajoketjussa ja koiran kanssa. Susitilanteen vuoksi on osassa Suomea jouduttu vähentämään koiran käyttöä metsästyksessä ja pitäytymään perinteisessä ajoketjumetsästyksessä. Pysäyttävän koiran käyttö on kuitenkin tärkeä osa Suomalaista hirvenmetsästyskulttuuria, Partanen korostaa. Etenkin, kun ajoketjua on joissakin seuroissa enää vaikea saada kasaan jäsenistön ikääntyessä ja maaseudun autioitumisen myötä. 

Arvoriistaa ilman lyijyä

Metsästyksestä saaliksi saadun riistalihan arvo on Suomessa noin 60 miljoonaa euroa, ja se muodostuu pääasiassa hirvieläinten lihasta. Hirvenmetsästyksessä käytetään nykyisin jo paljon lyijyttömiä metsästysluoteja, joiden ansiosta arvokkaaseen riistalihaan ei jää lyijyjäämiä.

- Lyijyluoteja käyttävien on hyvä muistaa puhdistaa lihasta vertymät sekä runsaasti puhdasta kudosta osuma-alueen ympäriltä. Vertymäalueita ei kannata käyttää ravinnoksi eikä edes antaa koirille mahdollisten lyijyjäämien vuoksi, Partanen neuvoo. Hirvi on arvoriista ja sen käsittelyssä kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota hyvään riistahygieniaan, hän jatkaa. 

Metsästäjäliitto on julkaissut hirven käsittelystä videon, johon kannattaa tutustua ennen jahtiin lähtöä: koulutusvideot hirvenkäsittelystä.

Lue Jahti-lehden artikkeli 3/2018 Ruotsin Elintarvikeviraston, Svenska Jägareförbundetin ja Valtion eläinlääkintäinstituutin yhteistyössä tekemästä riskianalyysistä riistanlihaan ja lyijypitoisuuksiin liittyen.

Lisätietoja: 

Jussi Partanen
Metsästysampumapäällikkö 
Puhelin: 040 845 1572

Aujeszkyn taudin vasta-aineita todettu villisiassa Suomessa. Metsästäjäliitto kehottaa metsästäjiä huolehtimaan siitä, että koirat eivät ole kontaktissa raakaan villisian lihaan.

Tohmajärvellä ammutusta luonnonvaraisesta villisiasta on todettu Aujeszkyn taudin (AD), eli pseudorabieksen vasta-aineita. AD ei tartu ihmisiin, mutta voi tarttua mm. koiriin, jos koirat syövät sairastuneen sian tai villisian raakaa lihaa tai elimiä. Metsästäjäliitto kehottaa kaikkia metsästäjiä huolehtimaan siitä, että metsästyksessä käytettävät koirat eivät pääse tekemisiin raa'an villisian lihan kanssa. 

-Seuraamme tilannetta ja tiedotamme asiaa lisää tarvittaessa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja, Heli Siitari.

Lue Ruokaviraston tiedote asiasta

Metsästäjäliitto kertoi 2.9.2019 tiedotteessaan Euroopan unionin valmistelevan lyijyn totaalikieltoa hauleissa, luodeissa ja kalastuspainoissa. Tiedotteen julkaisu käynnisti laajan keskustelun eri medioissa. 

Metsästäjäliitto on saanut useita asiantuntijakyselyitä lyijyn totaalikiellosta. Asiaa käsiteltiin muun muassa Kalevan sunnuntaikäräjillä.

Myös europarlamentaarikko Elsi Katainen sai osansa aiheesta. Kataisen toimistosta oltiin yhteydessä Metsästäjäliittoon lisätietojen saamiseksi. Lopputuloksena Katainen on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle.

Metsästäjäliitto on aktiivisesti mukana vaikuttamassa lyijynkäyttöön liittyvien rajoitusten päätöksentekoon niin Suomessa kuin EU-tasolla. 

- Tiivis yhteistyö Euroopan metsästäjien etujärjestön Facen kanssa on EU-tason edunvalvonnassa meille ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä Facen kanssa meillä on nyt todellinen mahdollisuus vaikuttaa tässäkin asiassa, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

- Hyväksymme lyijyhaulien rajoitetun kieltämisen kosteikoilla EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa linnustolle, Siitari sanoo. Emme kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. Mielestämme ei ole syytä tehdä metsästäjille kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti. Suomen kannalta myös kosteikkoalueen lyijyttömyydessä on kosteikko rajattava nykyistä Ramsar-määritelmää tarkemmin (näkyvä vesi).

Meppi Elsi Katainen jätti kirjallisen kysymyksen lyijykiellosta – "Ymmärtääkö komissio käytännön haasteet?"

Elsi Kataisen kirjallinen kysymys

Lisätiedot:
Jussi Partanen, metsästysampumapäällikkö, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi, 040 845 1572

Metsästäjäliitto on mukana tutkimushankkeessa, jossa seurataan GPS-pannoilla merkattujen hanhien muuttomatkaa. Seuraa Metsästäjäliiton kummihanhien muuttoa Jahtimedia.fi-sivustolla.

Osa linnuista viivyttelee vielä Etelä-Suomessa, nopeimmat ovat jo lähteneet liikkeelle. Muuttavatko kaikki linnut samalta puolelta Itämerta, vai valitseeko joku erilaisen reitin kuin muut?

Lue lisää Jahtimediasta

Jahti 4/2019 ilmestyy tänään. Tällä kertaa Jahti on sanomalehtipaperille painettu metsästysseuran ja maanomistajan erikoisnumero. Se jaetaan Metsästäjäliiton jäsenten lisäksi myös 300 000:lle Maaseudun Tulevaisuuden tilaajalle ja metsänomistajalle.

Lue Jahdista, kuinka EU on asettamassa lyijyn käytölle rajoituksia, kuinka pääsemme latvalinnustamaan Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ja kuinka savolainen jahtiporukka pyytää hirviä saarilla.

Antoisia lukuhetkiä!

Metsästäjäliitto on antanut maa- ja metsätalousministeriölle lausuntonsa päivitetystä susikannan hoitosuunnitelmaluonnoksesta. Liiton keskeisimmät teemat lausunnossa ovat kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen, luotettava kanta-arvio, koirasusien tunnistaminen ja poistaminen luonnosta, nopea ja tehokas reagointi häirikkösusiin sekä maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin turvaaminen. Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana syksyllä 2018 alkaneessa susikannan hoitosuunnitelman päivityksen valmistelutyössä.
 

Keskiössä kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen 

Päivitetyssä susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että tiukalla sudensuojelulla ei maassamme ole saavutettu aiemman hoitosuunnitelman tavoitteita. Liiton näkemyksen mukaan tilanne on tältä osin edelleen sama. Niinpä suden kannanhoidollinen pyynti on aidosti edellytyksenä hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos EU-tuomioistuimesta saadaan päätös, jonka mukaan kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa luontodirektiivin tulkinnan kanssa, Metsästäjäliitto edellyttää, että suden kannanhoidollinen metsästys aloitetaan jo metsästyskauden 2019-20 aikana.

Luotettava kanta-arvio tärkeää

Luotettava ja riittävän ajantasainen kanta-arvio on susikannan hallinnan perusta. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä kanta-arvion ja sen menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Esimerkiksi metsästäjien riistakameroista saadaan nykyisin kiistatonta ja käyttökelpoista tietoa lauman minimikoon ja pentueiden määrän arviointiin tutkimuksen käyttöön. Kanta-arvio tulee liiton näkemyksen mukaan muodostaa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä paikallisten toimijoiden ja Luonnonvarakeskuksen kanssa siten, että molemminpuolinen luottamus säilyy. 

Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen vaatii varoja

Metsästäjäliiton mielestä on tärkeää, että koirasudet pystytään tunnistamaan ja varmistamaan sekä poistamaan mahdollisimman tehokkaasti.  Maassamme tulee ottaa käyttöön suden lajipuhtauden varmistavat, uusimmat tutkimusmenetelmät sekä tehokkaat toimenpiteet koirasusien poistamiseen luonnosta. Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen uusimmilla menetelmillä pitää Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan olla rutiinitoimenpide, johon myös ohjataan varoja.

Häirikkösusien nopea poistaminen ensiarvoista

Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista. Se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä, että poliisin valtakunnallisen suurpeto -virka-apuohje jalkautetaan tehokkaasti, ripeästi ja yhdenmukaisesti koko maassa. Ohje on myös keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa.
 

Koirametsästyskulttuuri turvattava

Susikonfliktin yksi näkyvimmistä ja merkittävistä osista liittyy maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin kokemaan uhkaan. Liitto näkee suunnitelman päivityksen yhtenä tärkeimmistä haasteista löytää ja valita yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen metsästyskoirakulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.

Lisätietoja:

Ere Grenfors, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö, puh. 010 841 0057, gsm. 050 569 8916, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi