Metsästäjäliiton hirvenhiihdon ja -hiihtelyn SM-kilpailut järjestetään tulevana viikonloppuna Ilomantsissa.

Kolmepäiväiseen kilpailutapahtumaan on ilmoittautunut yli 400 kilpailijaa, joista nuorimmat ovat alle 10 ja vanhimmat yli 85 vuotiaita.

Perjantain ohjelmassa on piirien väliset viestikilpailut, lauantaina hirvenhiihtely ja sunnuntaina hirvenhiihdon henkilökohtaiset sarjat.

Kilpailut järjestää Pohjois-Karjalan piiri ja järjestelyistä vastaa kuuden Ilomantsilaisen seuran yhtymä yli 100 talkoolaisen voimin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisten hirvenhiihdon SM-kilpailujen järjestämisestä.

Tervetuloa seuraamaan jännittäviä kilpailuja!

Lisätietoja Hirvenhiihdon SM-kisa -sivustolta

Hei sinä viestinnän osaaja, bittinero, varainhankinnan velho, nuorisotyön konkari, someguru tai riistanhoidon taitaja. Oletko innostunut antamaan oman panoksesi metsästyksen tulevaisuuden eteen?

Keräämme järjestötyömme tueksi erilaisia osaajia Metsästäjäliiton asiantuntijoiden vetämiin osaajaryhmiin ja -verkostoihin. Voit osallistua vain silloin tällöin tai antaa enemmänkin aikaasi. Toivoisimme esimerkiksi uudenlaista ideointia, asiantuntija-arvioita ja kommentointia.

Onko sinulla annettavaa esimerkiksi näihin ryhmiin?

• Järjestön kehittäminen
• Viestintä ja sosiaalinen media
• Varainhankinta
• Sisällön suunnittelu
• Metsästysammunta
• Luonnon- ja riistanhoito
• Suurpedot
• Koulutus
• Nuorisotyö
• ICT

Lue lisää ja ilmianna itsesi (tai kaverisi) täällä.

Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotuksen, jossa kultasakaali jätettiin pois riistalajeista. Metsästäjäliitto muistuttaa, että mikäli kultasakaali levittäytyy Suomeen, se on tulokaslaji ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji.

Hallitus antoi eduskunnalle vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan esityksen, jossa metsästyslaissa säädettyihin riistalajeihin esitettiin lisättäväksi kultasakaali. Maa- ja metsätalousvaliokunta kuitenkin jätti alkuperäisestä poikkeavan päätösehdotuksen, jossa kultasakaali jätettiin pois riistalajeista. Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen keskiviikon täysistunnossa.

Käytännössä päätös tarkoittaa, että kultasakaalin levittäytyessä Suomeen luontaisesti, se on tulokaslaji. Tulokaslajit kuuluvat luonnonsuojelulajin piiriin ja sen nojalla kultasakaali on nyt rauhoitettu laji. 

- Pidämme harmillisena, ettei kultasakaalikantaa ja sen leviämistä voida rajoittaa metsästyksellisin keinoin. Tämä olisi vaatinut kultasakaalin lisäämisen riistalajiksi, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari kommentoi.

Metsästäjäliitto vetosi kultasakaalin siirtämiseksi riistalajiluetteloon ennen eduskunnan käsittelyä. Siitarin mukaan on perusteltua olettaa, että kultasakaali olisi erittäin haitallinen alkuperäislajistollemme.

- Rauhoitettuna lajina kultasakaali voi levittäytyä ja vakiintua osaksi luontaista lajistoa huomattavasti nopeammin kuin tilanteessa, jossa lajia olisi pystytty hallitsemaan riistalajina heti sen ilmestyessä. Jos laji olisi säädetty riistalajiksi, ensimmäisiä harhailevia yksilöitä olisi voinut metsästää ja siten rajoittaa kannan levittäytymistä, Siitari kuvaa.

Metsästäjien on nyt huomioitava, että kultasakaali olisi tänne levitessään rauhoitettu laji, ja tulokaslajin tappaminen on luonnonsuojelulajin nojalla kielletty.

-Metsästäjien oltava jatkossa tarkkana erityisesti Kaakkois-Suomessa, ettei esimerkiksi kettujahdissa ammu kultasakaalia, koska se voidaan katsoa luonnonsuojelurikokseksi, Siitari muistuttaa. 

Kultasakaalin levittäytyessä Suomeen sen poistamiseen esimerkiksi arvokkailta lintukosteikoilta, on haettava poikkeuslupaa ympäristöhallinnosta.

Metsästäjäliitto esittää vetoomuksen kultasakaalin siirtämiseksi riistalajiksi metsästyslain alaisuuteen. 

Hallitus antoi eduskunnalle vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan esityksen, jossa metsästyslaissa säädettyihin riistalajeihin esitetään lisättäväksi kultasakaali. Maa- ja metsätalousvaliokunta kuitenkin jättäisi päätösehdotuksessaan kultasakaalin pois riistalajeista. Metsästäjäliitto pitää ehdotusta huolestuttavana ja vetoaa, että kultasakaali lisätään riistalajiksi.

Metsästäjäliitto nostaa esille tulokaslajin ja vieraslajin välisen eroavuuden siinä, minkä lain mukaisesti uutta lajia kohdellaan.
- Kultasakaali on jo nyt valtioneuvoston asetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jolloin ihmisen toiminnan tuloksena ympäristöön päässeet yksilöt voidaan poistaa luonnollisen levinneisyysalueensa ulkopuolella, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitarikertoo.

- Mutta, jos kultasakaali levittäytyy Suomeen itse luontaisesti esimerkiksi idästä, se on silloin tulokaslaji – ei vieraslaji, Siitari kuvaa tilannetta. 

Siitarin mukaan on perusteltua olettaa, että kultasakaali olisi erittäin haitallinen alkuperäislajistollemme. 
- Haluamme, että kultasakaalikantaa ja sen leviämistä voidaan rajoittaa metsästyksellisin keinoin heti, kun ensimmäiset yksilöt havaitaan Suomessa. Tämä vaatii kultasakaalin siirtämisen riistalajiksi, Siitari kommentoi.

Jos kultasakaali jätetään vieraslajiksi, siitä tulee Suomeen levittäytyessään väistämättä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Kultasakaalin yksilöiden tappaminen olisi kielletty, kunnes laji säädettäisiin riistalajiksi.
- Rauhoitettuna lajina kultasakaali ehtisi levittäytyä ja vakiintua osaksi luontaista lajistoa huomattavasti nopeammin kuin tilanteessa, jossa lajia pystyttäisiin hallitsemaan riistalajina heti sen ilmestyessä. Jos laji säädetään riistalajiksi nyt, ensimmäisiä harhailevia yksilöitä voisi metsästää ja siten rajoittaa kannan levittäytymistä, Siitari kuvaa.

Oletko idearikas ja aikaansaava markkinointiviestinnän ammattilainen? Haluatko olla mukana rakentamassa suomalaista järjestöbrändiä ja tekemässä metsästäjäliitosta kotia kaikille metsästäjille?

Tehtäviisi markkinointiviestinnän osaajana kuuluvat uuden ilmeen materiaalien koordinointi ja markkinointimateriaalien tuottaminen, sisällön tuottaminen somekanaviin ja verkkosivuille, koulutuksien ja tapahtumien suunnittelu ja toteutus sekä jäsenhankinnan tukeminen. 

Olet idearikas, oma-aloitteinen ja järjestelmällinen. Langat pysyvät käsissäsi myös useissa päällekkäisissä projekteissa ja pysyt sovituissa aikatauluissa. Olet tottunut edistämään markkinointia analytiikan ja sisältöstrategian pohjalta. 

Toivomme sinulta aikaisempaa näyttöä markkinointiviestinnästä, verkkosivujen sisällönhallinnasta, markkinoinnista sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeiden suunnittelusta, markkinoinnin automaatiosta sekä tapahtumatuotannosta. Luonnollisesti myös metsästysharrastuksen ja järjestötoiminnan tuntemus lasketaan eduksi.

Sinulla on käytännön osaamista seuraavista: Google Analytics & Ads, SEO-työkalut ja Facebook Ads Manager. Tehtävässä eduksi ovat myös kuvankäsittelytaidot, taitto-ohjelman hallinta ja markkinoinnin automaatiojärjestelmän kokemus. 

Edellytyksenä on erinomainen suomen kielen kirjallinen käyttötaito. Tehtävässä ovat eduksi myös ruotsin ja englannin hyvä hallinta. 

Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä.

Aloitus: Mahdollisimman pian

Kesto: 6 kk

Hakemuksesi voit lähettää cv:n ja palkkatoiveen kera sari.jarvinen@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, sopivan henkilön löydyttyä pyrimme täyttämän paikan mahdollisimman pian. Haku päättyy 24.3.

Lisätietoja tehtävästä: Sari Järvinen 12.3. klo 15-16.30 tai 15.3. klo 9-11.

ERÄTAIKA 2019 -Messut järjestetään Kuopio-hallissa 26.-28.4.2019. Messujen teemana on: Luonto kuuluu kaikille. Messut on tarkoitettu kaikille luonnossa liikkujille, erämiehille ja -naisille, metsästäjille ja kalastajille sekä monelle muulle. 

Nyt Suomen Metsästäjäliiton jäsenillä on mahdollisuus ostaa edullisempi messulippu ennakkoon hintaan 10 €.  Tarjous on voimassa maaliskuun ajan tai niin kauan kuin lippuja riittää.

Lipputarjoukseen

Oston toiseksi viimeisessä vaiheessa (Askel 3/4) kysytään Metsästäjäliiton jäsennumeroa, jonka löydät jäsenkortistasi tai Jahti-lehden takakannesta.  

Metsästäjäliitto on mukana ERÄTAIKA 2019 -messuilla omalla osastollaan esittelemässä toimintaansa. Osaston ohjelmalavalla on luvassa mielenkiintoisia haastatteluja ja toimintanäytöksiä. 

Kuopiossa nähdään!

Lisätietoa messuista:
ERÄTAIKA 2019

Metsästäjäliitto on julkaisut tavoiteohjelman vuosille 2019–2027. Ohjelman tärkeimmiksi tavoitteiksi on nostettu suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen, kansallisen päätösvallan lisääminen rauhoitettujen lajien kannansäätelyssä, metsästyksen laajempi salliminen luonnonsuojelualueilla, metsästysharrastus ja -seurojen toimintaedellytysten turvaaminen sekä Metsästäjäliiton työn huomiointi avustusvarojen jaossa.

Metsästäjäliiton tavoiteohjelma perustuu 2019–2023 strategian mukaisiin painopistealueisiin, jotka ovat metsästyksen edistäminen, vastuullinen ja osaava jäsenistö, yhteisöllisyys sekä yhteiskunnallisuus. Ohjelmaan kuuluu lisäksi tavoitteet riistalajeittain.

Järjestön strategisena päätehtävänä on edistää metsästystä sekä luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
- Tulevaisuuden tavoitteenamme on, että Metsästäjäliitto edustaa aiempaa kattavammin kaikkia metsästäjiä. Asiantuntemuksemme palvelee jo nyt jäsenten ja heidän perheidensä kautta satojen tuhansien suomalaisten yhteistä harrastusta sekä myös muita yhteiskunnan tarpeita ja se tulee ottaa huomioon avustusvarojen jaossa, kuvaa Suomen Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Vahva vaikuttaja metsästystä koskevassa päätöksenteossa 

Tavoiteohjelmassa nostetaan esille metsästyksen edellytysten turvaaminen metsästyslainsäädännöllä ja kansallisen päätäntävallan lisäämisellä esimerkiksi rauhoitettujen ja haitallisten lajien kannan säätelyssä.
-Riistakantojen säätelyn ja sosiaalisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi on tärkeää, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu myös tulevaisuudessa, Hallenberg korostaa.

Metsästäjät ovat merkittävä resurssi myös monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
- Siksi on tärkeää, että metsästäjät huomioidaan kansallisissa ja kansainvälisissä säädöksissä sekä niiden valmistelussa, Hallenberg jatkaa.

Metsästäjäliitolle on tärkeää olla luotettava ja arvostettu asiantuntijaorganisaatio sekä läheinen yhteistyökumppani jäsenilleen ja sidosryhmilleen.
- Tällä hetkellä koen, että asiantuntijuuttamme arvostetaan esimerkiksi metsästyslakivalmistelussa ja myös lausunnoillamme on ollut vaikutusta. Tavoitteenamme on olla jatkossakin vahva vaikuttaja metsästykseen liittyvässä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevassa päätöksenteossa, Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari toteaa.

Metsästys tukee luonnonhoitoa myös suojelualueilla

Metsästäjäliitto ajaa metsästyksen laajempaa sallimista luonnonsuojelualueilla.

- Metsästyksestä on hyötyä luonnonsuojelualueiden monimuotoisuuden hoidossa. Esimerkiksi haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten metsästyksellä toteutetaan suojelualueiden perimmäistä tehtävää eli alkuperäisluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Siksi metsästys tulisi olla soveltuvin osin sallittua, ilman poikkeuslupien työlästä hakua, Siitari kuvaa. 

Metsästyksen ääni eduskuntavaaleissa

Metsästäjäliitto avaa maaliskuun loppupuolella eduskuntavaalisivut metsästäjille: metsästäjäliitto.fi/eduskuntavaalit.
- Sivuilla metsästävät kansanedustajaehdokkaat pääsevät kertomaan tärkeimmän metsästykseen liittyvän asian, jota haluaisi kansanedustajana ajaa. Sivut avataan, kun ehdokasasettelu on päättynyt ja ehdokkaat ovat saaneet äänestysnumeronsa. Kutsu ehdokkaille lähetetään puolueiden kautta, Siitari kertoo.

Lisätietoja:metsastajaliitto.fi/tavoiteohjelma

puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, Metsästäjäliitto p. 040 5286069 taituomas.hallenberg@metsastajaliitto.fi
toiminnanjohtaja Heli Siitari, Metsästäjäliitto p. 040 8267998 taiheli.siitari@metsastajaliitto.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt nuorisoalan järjestöjen yleisavustusta 115 000 euroa Metsästäjäliiton nuorisotyöhön. 

Metsästäjäliitto sai nuorisoavustusta nyt ensimmäistä kertaa. Avustukset myönnetään Veikkauksen tuotosta. 
- Avustus on meille tärkeä, sillä se antaa meille mahdollisuudet jatkaa laajamittaisen nuorisotyömme kehittämistä, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. 

Metsästäjäliitto tekee nuorisotyötä valtakunnallisesti. Yhtenä tavoitteena on myös lasten- ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. 
- Koemme, että meillä on valtakunnallisena toimijana erittäin suuri rooli ja vastuu lasten aktiivisen luontosuhteen mahdollistajana ja säilyttäjänä. Toimimme myös nuorten luonto- ja metsästysharrastuksen äänenkannattajana ja pyrimme toimimaan siten, että nuorilla olisi mahdollisuus harrastaa ja päästä kosketukseen luonnon kanssa, Hallenberg kuvaa.

Metsästäjäliitto, sen piirit ja jäsenseurat järjestävät leirejä ja kerhoja ympäri Suomea.
- Järjestämme myös kouluvierailuja, koulutusta ja erilaisia teemapäiviä, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen. 

Metsästäjäliitto myös tukee, kouluttaa ja tarjoaa valmiita toimintamalleja nuorisotyöstä kiinnostuneille jäsenseuroille.
-Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni luonnosta ja metsästyksestä kiinnostunut lapsi ja nuori pääsee mukaan harrastukseen taustasta riippumatta, Mutanen toteaa.

Nuorisolain mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudenhoito sekä järjestön toiminnan valtakunnallisuus, laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 
- Nuorisoalan järjestöt tarjoavat puitteet nuorten kansalaistoiminnalle ja harrastamiselle. Nuorisotoiminta lisää yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä. Yhteiskunta myös tarvitsee nuorisojärjestöjä uusiutuakseen. Järjestöt ovat myös arvokkaita toimijoita nuorisotyön kentällä kuntien ja seurakuntien ohella, kertoi nuorisoasioista vastaava ministeri Sampo Terho opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi yleisavustuksina järjestöjen yleistoimintaan, mutta järjestöt voivat osoittaa osan määrärahasta käytettäväksi myös alueellisten ja paikallisten jäsenjärjestöjensä toimintaan.

Metsästäjäliiton riistanhoitotoimikunta on valinnut Vuoden riistanhoitoteoksi pienpetopyynnin SM-kilpailut.

Vuosittaiset pienpetopyynnin SM-kilpailut vähentävät yksittäisenäkin tapahtumana tehokkaasti pienpetoja kilpailualueelta, ja se saa joukkueet hiomaan pyyntitaitojaan huippuunsa. Vaikka alueellinen tehokkuus on kiistatta meriitti, valintaan vaikutti erityisesti se, että tapahtuma nostaa tietoisuutta pienpetopyynnistä ja pyyntitavoista, ja lisäksi innostaa metsästäjiä pienpetopyyntiin.

Pienpetojen, erityisesti haitallisten vieraslajien, pyynti on merkittävä tapa suojella luontoa ja sen monimuotoisuutta metsästyksellisin keinoin. Vuoden riistanhoitoteoksi nimeämisen lisäksi liitto huomioi kilpailun kehittäjän ja järjestäjän, Jarmo Heikkisen, 500 euron arvoisella tavarapalkinnolla.

Daniel Johannes Wadén (1850–1930) oli Suomen riistanhoidon, metsästyksen ja kenneltoiminnan uranuurtajia. Häntä pidetään maamme puhelintoiminnan isänä. Hän oli monipuolinen organisaattori, liikemies ja suurlahjoittaja.

Professori Martti Häikiö valmistelee Wadénista elämäkertateosta ja digitaalista tietopakettia. Hankkeen tukiryhmään kuuluu muun muassa Metsästäjäliiton edustaja.

Nyt kaivataan tietoa Wadéniin liittyvistä kuvista, esineistä, dokumenteista ja tarinoista. Aineisto halutaan ensi sijassa nähdä, valokuvata, skannata ja luetteloida. Yhteydenotot mieluiten sähköpostilla martti.haikio(at)kolumbus.fi, puhelimella 050-5057140 tai postitse Tehtaankatu 21 B 40, 00150 Helsinki.

Mikäli joku haluaa luovuttaa alkuperäistä aineistoa, Suomen Metsästysmuseo tallettaa sen mielellään kokoelmiinsa. Yhteyshenkilö on amanuenssi Pekka Allonen, pekka.allonen(at)metsastysmuseo.fi, 045 1701585, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki.