user_mobilelogo

Tämä kategoria ei sisällä artikkeleita. Mikäli alakategorioita näkyy tällä sivulle, ne voivat sisältää artikkeleita.

Metsästäjäliitton uutiset

Lue, mitä metsästyksen parissa tapahtuu

24.05.2019

  • Muutoksia haitallisten vieraslajien pyyntisäädöksiin – lisää mahdollisuuksia alkuperäisluonnon monimuotoisuuden suojeluun
    Piirros: Juha Hellström

    Haitallisten vieraslajien pyyntimuodot monipuolistuvat kesäkuun alussa. Metsästäjäliiton mukaan muutokset parantavat mahdollisuuksia suojella alkuperäisluonnon monimuotoisuutta.  Järjestö kuitenkin korostaa vastuullisuutta myös vieraslajien pyynnissä, niin eläinten hyvinvoinnin kuin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.

    Kesäkuun alusta supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun pyyntiajat ja sallitut pyyntimenetelmät muuttuvat ja jatkossa pyynti on sallittua ympäri vuoden eikä pyyntiin tarvita enää metsästyskorttia.
    - Muutos tuo metsästäjille lisämahdollisuuksia haitallisten vieraslajien poistoon sekä mahdollisuuden joustavampaan yhteistyöhön maanomistajien, mökkiläisten ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

    Vastuullisuuden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää kaikessa vieraslajien pyynnissä. 
    - Pyynnissä on huomioitava turvallisuus, eläinsuojelulliset näkökulmat ja yleinen hyväksyttävyys. Vastuullisesti harjoitetulla vieraslajien pyynnillä on merkittävät luonnonhoidolliset vaikutukset ja hyvin hoidettuna sillä on mahdollisuus parantaa myös mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä, Siitari pohtii. 

    Lisää pyyntimenetelmiä vieraslajien poistoon

    Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. 
    - Esimerkiksi vaatimukset luotiaseen luodin painosta ja osumaenergiasta säilyivät entisellään, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

    Sallittujen pyyntimenetelmiin ja -välineisiin on tullut muutoksia, sillä jatkossa supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyynnissä ovat sallittuja muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet. 
    - Uusien säädöksien myötä päästään poistamaan vieraslajeja entistä tehokkaammin, toteaa Mutanen.

    Myrkyn tai sähkön käyttö on edelleen kielletty.  

    Pyyntiin ja lopettamiseen vaaditaan osaamista

    Haitallisten vieraseläinten lajien pyyntiin ei vaadita jatkossa metsästyskorttia. 
    - Pitää muistaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset ja hallitsee pyyntimenetelmä ja lopettamisen. Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina yhteistyössä asianosaavan metsästäjän kanssa, sillä metsästäjät pystyvät opastamaan pyyntilaitteiden käytössä ja tarvittaessa lopettamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti. Käytännössä ampuminen on ainoa mahdollinen tapa lopettaa eläin eettisesti, toteaa Mutanen.

    Uusien säädöksien mukaan loukussa olevan supikoiran tai muun vieraslajin saa nyt lopettaa myös ampumalla alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta ilman omistajan tai haltijan lupaa. 
    - Pitää muistaa, että säädös koskee ainoastaan loukkuun lopettamista. Muun pyynnin osalta lupa täytyy edelleen olla. Asutulla alueella ammuttaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida turvallisuus ja ampumisesta on hyvä ilmoittaa myös poliisille. Toki myös lähinaapurit on hyvä pitää tietoisina pyynnistä, jolloin vältytään tarpeettomilta väärinkäsityksiltä, Mutanen pohtii.

    Lisääntymisaikaan tapahtuvan koirametsästyksen osalta Metsästäjäliitto neuvoo käyttämään tarkkaa harkintaa. Eläinsuojelullisista syistä poikueellisen naaraan tappamista tulee välttää. 
    - Luolapyynnissä tulisi pitää varmistaa, että pyyntikohteessa on ainoastaan supikoiria. Kohteessa voi olla myös kettuja tai mäyriä, ja niiden osalta tulee huomioida rauhoitusajat, Mutanen muistuttaa.

    Koiraa käytettäessä tulee huolehtia koirien irtipitoa koskevien säädösten noudattamisesta sekä siitä, etteivät koirat häiritse muuta lajistoa.  

    Metsästysoikeudet säilyvät ennallaan

    Vaikka supikoira ja muut edellä mainitut lajit eivät kuulu enää riistalajeihin, pätevät voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset edelleen, mikäli ne ovat aikaisemmin pitäneet sisällään pyydettävät eläimet. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken lainsäädäntö.
    - Jos maaomistaja katsoo, ettei sopimus pidä sisällään vieraslajeja, hän voi olla yhteydessä metsästysseuraan. Maaomistajalla on nyt myös oikeus pyytää näitä haitallisia vieraslajeja, vaikka metsästysoikeus olisi metsästysvuokrasopimuksella luovutettu seuralle, Heli Siitari kertoo.

    Jatkossa metsästysseurojen kannattaa sopimuksia tehdessä huomioida rauhoittamattomat- ja vieraslajit. 
    - Erillinen sopiminen poistaa lopunkin tulkinnanvaraisuuden vieraslajien pyynnistä alueella. Kaikkien osapuolten on myös hyvä tietää, ketkä alueella liikkuu ja harjoittaa pyyntiä. Tärkeintä on, että vieraslajien pyynti toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti vastuullisuus huomioon ottaen, Siitari kiteyttää.

     

  • EU-vaaliehdokkaat esittäytyvät Metsästäjäliiton sivuilla

    EU- vaalit ovat erittäin tärkeät sekä Suomen että koko Euroopan metsästäjille. Metsästäjäliitto pyysi ehdokkaita vastaamaan metsästäjille tärkeisiin kysymyksiin sekä tutustumaan Euroopan metsästäjäjärjestön FACE:n vaaliteemoihin. 

    - Tavoitteena on auttaa jäseniä valitsemaan oma metsästystä edistävä ehdokas ja lisätä ehdokkaiden tietoa metsästäjille tärkeissä kysymyksissä, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari

    Suomen Metsästäjäliitto on jäsenenä myös Euroopan metsästäjien yhteisessä FACE-järjestössä. FACE edustaa Brysselissä 7 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää 36 kansallisten metsästäjäjärjestön kautta. FACEn tavoitteena on edistää eurooppalaista metsästystä erityisesti EU-instituutioiden kautta.
    - EU:ssa tehdyillä päätöksillä on ratkaiseva rooli jäsenvaltioiden ympäristölainsäädäntöön, sillä 85 prosenttia ympäristö- ja metsästyslainsäädännöstä tulee EU:sta. Ja juuri nämä päätökset vaikuttavat suuresti metsästykseen ja metsästäjiin Euroopassa, kuvaa Siitari. 

    FACE on nostanut valliteemoiksi 5 jäsenille tärkeää teemaa: CAP ja luonnon monimuotoisuus, suurpedot, aseet ja ammukset, muuttolinnut sekä kansainvälinen metsästys. Suomalaisten metsästäjien kannalta erittäin ajankohtaisia teemoja ovat luonnon monimuotoisuus ja suurpedot. 
    - Luonnon monimuotoisuudella on suuri merkitys myös metsästäjille. Mitä monimuotoisempi luonto sitä enemmän ja monipuolisemmin on myös riistaa ja muuta eläimistöä, Siitari jatkaa.

    Metsästäjillä on suuri rooli, sillä metsästäjät ovat usein myös maanomistajia ja huolehtivat muun muassa riistametsäelinympäristöistä sekä perustavat riistapeltoja ja kosteikkoja, jotka tukevat kaikkea luonnon monimuotoisuutta.
    - Näiden toimien tukeminen on tärkeää myös EU-tasolla, Siitari toteaa.

    EU-tasolla järjestön tavoitteena on säilyttää runsastuneiden suurpetojen kuten, ilveksen, karhun ja suden kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus EU:n lainsäädännössä.
    - Olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut ja laittomuudet erittäin vähäisiä, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

    Etsi oma metsästysasioita edistävä ehdokkaasi täältä: metsastajaliitto.fi/euvaalit/ehdokkaat

     

    FACE:n #VOTE4HUNTING -teemat

    CAP ja luonnon monimuotoisuus

    EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) on elintärkeä tukimekanismi Euroopan maataloudelle ja maaseudulle ja sillä on suuri merkitys myös eurooppalaisille metsästäjille. FACE odottaa seuraavan CAP-kauden panostavan entistä enemmän luonnon monimuotoisuutta tukeviin toimiin, ja tätä kautta parantamaan esimerkiksi pienriistakantoja, jotka ovat maatalouden muutosten vuoksi laskeneet.

    Suurpedot

    Monien suurpetojen kannat ovat nousussa ja tästä syystä joidenkin populaatioiden tila on sellainen, ettei se enää vaatisi luontodirektiivin edellyttämää nykyisenlaista tiukkaa suojelua. Näiden populaatioiden, joissa suotuisa suojekun taso on jo saavutettu, suojelustatusta tulisi voida muuttaa joustavasti. Tällainen joutava menettely sallisi jäsenvaltioille järkevämpää kantojen hoitoa, mikä olisi alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaista.

    Aseet ja ammukset

    FACE ja sen jäsenet haluavat varmistaa, että metsästäjät voivat turvallisesti hankkia, pitää hallussaan ja käyttää ampuma-aseita ja patruunoita sekä matkustaa niiden kanssa ilman tarpeetonta byrokratiaa tai perusteettomia kustannuksia tai rajoituksia.

    Muuttolinnut

    Seuraavan Euroopan parlamentin tulisi edistää joustavuutta runsastuneiden hanhikantojen hoidossa. Lisäksi tulisi kunnioittaa alueellisia ja perinteisiä paikallisia metsästysmuotoja lintudirektiivin mukaisessa päätöksenteossa. 

    Kansainväliset metsästysasiat

    Euroopan metsästäjät metsästävät myös muualla kuin Euroopassa, esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa. Kansainvälisen metsästyksen mukanaan tuomat moninaiset hyödyt, kuten esimerkiksi hyödyt paikallisille yhteisöille ja luonnonsuojeluun, tulisi olla mahdollista myös tulevaisuudessa. 

    FACE:n #VOTE4HUNTING -teemoihin voi tutustua laajemmin täällä: www.face.eu/european-elections

     

  • Metsästäjäliiton tunnustukset jaettiin

    Metsästäjäliitto palkitsi Päivi Vähä-Jaakkolan vuoden kouluttajana. Samassa yhteydessä ojennettiin vuoden metsästysseura tunnustus Virttaan Erä-Veikoille.

    Satakunnan piirin ehdottama Päivi Vähä-Jaakkola, 34, on punkalaitumelaisen Metsästysseura Haukan oma aarre. Hän on järjestänyt useita suosittuja tapahtumia, kuten metsästysammuntapäivän, ala-asteen oppilaiden tutustumispäivät, hirvenjuoksukilpailut, lukiolaisten eräkurssin sekä yhden lukuvuoden kestäneen ampumakoulun. 

    Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen antaa Vähä-Jaakkolalle ison kiitoksen hänen tekemästään työstä.
    - Tapahtumat ovat madaltaneet lasten, nuorten ja aikuisten kynnystä harrastaa ja osallistua seuratoimintaan. Juuri tällaisia Päivin kaltaisia metsästäjiä tarvitaan innostamaan uusia harrastajia mukaan, Mutanen kuvaa. 

    Liikunnallisen Vähä-Jaakkolan pitkäaikainen lempilaji on hirvenjuoksu. Nyt hänen oma palkintokaappinsa on jo niin täynnä, että hän on suunnannut tarmonsa uusien harrastajien motivointiin. 
    – Olen huomannut, että etenkin ala-asteikäiset viihtyvät hyvin metsästysseuran radalla. Siten he innostuvatkin helpommin harrastuksen pariin, kun heillä on jokin käsitys seuran toiminnasta, Vähä-Jaakkola sanoo.
    - Jos ei itsellä ole läheistä, joka toisi harrastuksen pariin, voi olla vaikea tulla mukaan. On oltava ase millä ampua. Se on kallis investointi, jos ei mielenkiinto riitäkään pitkäksi aikaa. 

    Metsästysseura Haukka on vahvasti mukana nuorisotoiminnassa: paikalliset nuoret pääsevät ilmaiseksi seuran ampumajäseneksi ja näin kilpailla Metsästäjäliiton lajeissa. Haukalla on monipuoliset radat ja hyvät harjoittelumahdollisuudet.

    Lue laajempi juttu: Hirvenjuoksija nuorten asialla

    Virttaan Erä-Veikoista vuoden metsästysseura

    Vuoden metsästysseura tunnustuksella Metsästäjäliitto haluaa nostaa esiin hyviä seurakäytänteitä. 
    - Virttaan Erä-Veikkojen toiminnassa on paljon esimerkillistä tekemistä niin nuorisotyössä kuin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Lisäksi metsästyksen ja riistanhoidon järjestelyissä huomioidaan hyvin viljely ja liikenneturvallisuus, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius toteaa.

    Pienehkö loimaalaisseura on toiminut jo vuodesta 1954 hartiavoimin esimerkillistä riistanhoitotyötä omalla alueellaan. He ovat omalla toiminnallaan myös parantaneet ihmisten mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä.
    "Ei voi olla", ihmettelivät Virttaan Erä-Veikot, kun saivat tietää valinnastaan Vuoden metsästysseuraksi. 
    - Hienoa, että työ kantaa nyt hedelmää ja se on huomattu myös muualla, kiittää Erä-Veikkojen puheenjohtaja Sami Kivistö.

    116 jäsentä käsittävässä seurassa on vajaa parikymmentä alle 30-vuotiasta jäsentä. Naisia on 16. 
    – Seuraan jäseneksi pääsemiseen ei vaadita maanomistamista tai paikkakunnalla asumista, puheenjohtaja Kivistö kertoo.

    Erä-Veikkojen toiminta-alue on 7500 hehtaaria. Seura on saanut kiitosta siitä, että se ylläpitää hyviä suhteita maanomistajiin.
    – He ovat tärkein yhteistyökumppanimme. Panostamme riistaeläinkantojen laskemiseen niillä alueilla, joilla ne tekevät tuhoa joko metsälle tai viljelyksille.

    Erä-Veikoilla on useita ruokintapaikkoja ja riistapeltoja, joiden strategisella sijoittelulla pyritään saamaan riista pois viljelyksiltä ja alueen vilkkaasti liikennöidyiltä teiltä. Kun seura metsästää hirvieläimiä, se panostaa tienvarsialueisiin, jotta hirvikolarit vähentyisivät.

    Riistanhoidon lisäksi Erä-Veikot on kunnostautunut muussakin. Seurassa on monia hirvenjuoksijoita ja -hiihtäjiä, jotka ovat antaneet aktiivisen panoksensa kilpailutoiminnan kehittämiseen. Nuorille on järjestetty muun muassa leirejä ja erätaitoihin perehdyttävää kerhotoimintaa. Lisäksi Erä-Veikot ovat järjestäneet Metso-leirin ja Metsästysmetso-leirin yhdessä naapuriseuran kanssa. 

    Lue laajempi juttu: Maanomistaja on metsästysseuran tärkein kumppani

    Vuoden kouluttaja ja metsästysseura palkittiin Metsästäjäliiton liittokokouksessa 27.4. Kuopiossa. 

     

  • Suomen susitilanteeseen löydettävä ratkaisuja

    Metsästäjäliitto on jättänyt Suomen susitilannetta koskevan kannanoton EU-komissiolle ja Suomen maa- ja metsätalousministeriölle. Kannanotossa järjestö perää parempaa kansallista mahdollisuutta puuttua tihentymäalueiden susikantaan.

    Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari ojensi eilen Suomen susitilannetta koskevan kannanoton EU-komission ympäristöasioiden pääosaston luonnonsuojeluyksikön päällikkö Nicola Notarolle EU:n suurpetotyöryhmän (Large Carnivore Platform) kokouksen yhteydessä. Kannanotto toimitettiin tänään myös Suomen maa- ja metsätalousministeriölle.

    Suomen susikanta on ollut noususuuntainen ja susi on saavuttanut uusia elinalueita Suomessa.
    - Suomen susitilanteeseen on löydettävä kokonaisvaltainen ja kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Meillä on oltava joustava kansallinen mahdollisuus puuttua tihentymäalueiden susikantaan ja erityisesti ongelmatilanteisiin. Suden kannalta on tärkeää saavuttaa paikallisten ihmisten luottamus, että ongelmiin ja haittoihin puututaan nopeasti ja vahinkoja ennalta ehkäistään, Siitari kiteyttää. 

    Aloite Pohjanmaalta

    Salametsästys on ollut paljon tapetilla, ja tällä kannanotolla järjestö haluaa korostaa, ettei se hyväksy susien laitonta tappamista.
    - Haluamme tällä kannanotolla nostaa esille, ettemme hyväksy laittomia keinoja ja näemme tärkeänä ennaltaehkäistä laittomaan tappamiseen liittyvää kulttuuria. Aloite kannanotosta tuli Pohjanmaan piiriltä. Kaikki 16 piirimme näkivät kannanoton tärkeänä ja allekirjoittivat myös heti kannanoton, kertoo Siitari.
    - Toimiva ja uskottava kannanhoito on paras ehkäisykeino laittomuuksiin. Poikkeustilanteisiin poliisilla on olemassa hyvin toimiva SRVA-malli, se tulisi ottaa käyttöön koko maassa, Siitari jatkaa.

    Metsästäjäliiton läntisen Suomen piireissä tilanne on akuutti. Susi levittäytyy yhä uusille alueille ja paine toimivien ratkaisujen löytymiseen on kova.
    - Olen ylpeä alueen metsästäjistä, joilla on selkeä tahtotila ratkaista konfliktitilanne laillisesti. Minusta siihen pitää löytyä toimivat ja joustavat paikalliset ratkaisukeinot, toteaa Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala.

    Metsästäjät tekevät paljon vapaaehtoistyötä esimerkiksi suden ja muiden lajien kannanarvioinnissa sekä suurriistavirka-aputehtävissä. 
    - Metsästäjät ilmoittavat susihavaintoja ja keräävät DNA-näytteitä ja päivystävät vapaaehtoisesti SRVA-työssä. Siksi tuntuukin varsin harmilliselta, kun metsästäjien tekemää työtä ei arvosteta, vaan helposti koko harrastajajoukkoa syytetään laittomasta toiminnasta, Hautala jatkaa.

    Aktiivista vaikuttamista susiasiassa

    Kannanoton lisäksi Metsästäjäliitto tekee erittäin aktiivisesti myös muuta vaikuttamistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Metsästäjäliitto on mukana Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämisessä. Valmisteluryhmän edustana toimivat hallituksen jäsen Antti Kuivalainen ja luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, ohjausryhmän edustajana toiminnanjohtaja Heli Siitari.
    - Poikkeuslupakäsittelyn hitaus ja lupaperusteiden epäselvyys tulee korjata susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä. Metsästysharrastuksen näkökulmasta on oleellista kehittää uusia ratkaisuja koiraturvallisuuden parantamiseksi, Siitari toteaa.

    EU-tasolla järjestön tavoitteena on säilyttää kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus EU:n lainsäädännössä.
    - Olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut ja laittomuudet erittäin vähäisiä, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

     

  • Metsästäjäliitto tarjoaa IT-suunnittelijalle mielenkiintoista tehtävää
    Kuva: Pekka Rousi

    Etsimme asiakaspalveluhenkistä ja reippaan työotteen omaavaa IT-suunnittelijaa monipuolisiin IT-tehtäviin. 

    Tehtäviisi kuuluvat erilaisten tietoteknisten ongelmien ratkominen, tietotekniset suunnittelutehtävät, käytön tuki, koulutustehtävät, palvelin- ja verkkoympäristöstä huolehtiminen sekä laitteistojen ja sovellusten asentaminen käyttökuntoon. Olet asiakaspalveluhenkinen ja oma-aloitteinen ja sinulla on kyky ratkaista teknisiä ongelmia ja halu oppia uutta. Omaat jonkin verran kokemusta it-tuesta, sekä palvelinympäristön ja verkkojen ylläpidosta.

    Toivomme sinulta soveltuvaa teknistä koulutusta, aiempaa kokemusta IT-tukeen liittyvistä tehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja, tietoturvaosaamista sekä tietoliikenneverkkojen tuntemusta. Sinulla on kokemusta päätelaitteiden käyttöjärjestelmistä (Windows, Mac OS X, iOS ja Android), käyttäjähallintatuotteiden perustuntemusta ja osaaminen AD käyttäjähallinnasta. 

    Tarjoamme mielekästä työtä mukavassa työporukassa sekä hyvät työsuhde-edut. Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä. Työtehtävä on toistaiseksi voimassa oleva ja sisältää 6 kk:n koeajan. 

    Hakemuksesi voit lähettää cv:n kera jari.ruohotie@metsastajaliitto.fi. Toimi nopeasti, täytämme paikan sopivan henkilön löytyessä. Haku päättyy 22.5.2019.

    Lisätietoja: ICT-päällikkö Jari Ruohotie, jari.ruohotie@metsastajaliitto.fi, puh. 050 3200029.

  • EU-tuomioistuimen julkisasiamies - Suden kannanhoidollinen metsästys luontodirektiivin mukaista

    EU-tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaan Suomen suden kannanhoidolliset poikkeusluvat eivät ole ristiriidassa luontodirektiivin tulkinnan kanssa. Metsästäjäliitto odottaa linjauksen ohjaavan myös suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytänteitä. 

    EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi eilen unionin tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkokysymyksiin koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen oikeutusta. Julkisasiamiehen mukaan Suomen poikkeusluvat ei ole ristiriidassa direktiivitulkinnan kanssa. Hänen mukaansa poikkeuslupa voidaan myöntää, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, eikä kannan suotuisan suojelun taso tai sen ennalleen saattaminen vaarannu.
    - Olemme tehnyt asiassa töitä hartiavoimin yli kaksi vuotta, ja ratkaisuehdotus on selkeän tahtotilamme ja direktiivitulkintojemme mukainen. Olemme aktiivisesti mukana myös tässä EU-tuomioistuimen asiassa tarjoten lakiapua jäsenellemme. Lisäksi olemme analysoineet laajasti muita poikkeuslupapäätöksiä, antaneet neuvontaa jäsenillemme poikkeuslupien hakuprosessiin ja lakiapua kielteisistä susiluvista valittamiseen, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.  

    EU:n tuomioistuimen arvioidaan antavan lopullisen ratkaisun Suomen korkeimman hovioikeuden ennakkoratkaisupyyntöön tämän vuoden aikana. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on soveltaa EU-oikeutta EU:n tuomioistuimen osoittamalla tavalla kansallisessa tuomioistuimessa esillä olevaan asiaan. 
    - Mikäli EU-tuomioistuimen päätös on ratkaisuehdotuksen mukainen, tulisi komission tämän perusteella tarkastella myös luontodirektiivin tulkintaohjeen meneillään olevaa uudistusta uudelleen, kommentoi Hallenberg.

    Käytännössä kannanhoitoa koskevan linjauksen odotetaan ohjaavan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytäntöjä kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Suomessa aihe on erittäin ajankohtainen, sillä susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen tähtäävä hanke on parhaillaan käynnissä ja päivitetty hoitosuunnitelma on tavoitteena vahvistaa syksyllä 2019.
    - Kansallinen soveltaminen ja kestävät ratkaisut pitää luonnollisesti nyt hoitaa tilanteen mukaisesti. Olemme aktiivisesti mukana päivitystyössä ja julkisasiamiehen näkemys antaa erinomaisia eväitä esimerkiksi tihentymäalueiden susikannan hallintaan, arvioi hankkeen ohjausryhmän jäsen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.
    - Metsästäjäliitolle on tärkeää, että kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on mukana päivitetyssä susikannanhoitosuunnitelmassa, Siitari jatkaa.

    Metsästäjäliitto on tehnyt erittäin aktiivista vaikuttamistyötä myös kansainvälisesti. 
    - Metsästäjäliiton kansainvälinen osaaminen, yhteistyökyky ja asiantuntijuus ovat nyt tuottaneet tulosta valtioiden väliselle tasolle ulottuen. Erityisen tyytyväisiä voimme olla siihen, että olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen, Hallenberg kertoo.

    Kansallisen päätösvallan kasvattaminen suurpetokantojen hallinnassa on nyt sekä Metsästäjäliiton että Euroopan metsästäjien järjestön FACE:n tavoite. 
    - On ensiarvoista, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus säilytetään EU:n lainsäädännössä. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut, toteaa Hallenberg. 

     

  • Uudistunut metso nousee siivilleen

    Metsästäjäliitto on nyt uuden strategiansa mukaisesti koti kaikille metsästäjille. Osana uudistusta myös järjestön ilme ja tunnus päivitettiin uusien tavoitteiden mukaiseksi.
    - Muutokset ovat asioita, joita ei voi vain väittää, ne on myös näytettävä, toteaa Metsästäjäliiton viestintäpäällikkö Sari Järvinen.

    Sen sijaan, että olisi luotu jotain täysin tyhjästä, uuden tunnuksen suunnittelu käynnistettiin tarkastelemalla logon symboliikkaa ja graafisia juuria. 
    - Ukkometso on Suomen suurin kanalintu, se on haluttu ja arvostettu riista. Symbolina se on voimakas ja arvokas sekä viestii vanhan kansan tarinallisuutta.

    - Uusi logo on kehitys vanhasta, se kumartaa arvokkaasti historiaan, mutta katsoo jylhänä kohti tulevaa. Se on samaan aikaan perinteinen ja rohkea tunnus, kuvaa Järvinen.

    Uusi strategia painottaa metsästyksen edistämistä, asiantuntijuutta, yhteisöllisyyttä ja nuorisotyötä – siis asioita, jotka laittavat metson nousuun!
    - Logon tulee kertoa tarina edustamastaan kohteesta ja minusta Metsästäjäliiton logo kertoo nyt selkeästi sadan vuoden kokemuksesta, joka elää tässä ja nyt. 

    Metsästäjäliiton uusi ilme ja tunnus otetaan käyttöön myös metsästäjäliitto.fi-verkkosivuilla ja muissa viestintä- ja markkinointimateriaaleissa ja -kanavissa tämän vuoden aikana. 

     

  • Anna palautetta uudistuneesta Jahdista

    Anna palautetta vuoden alussa uudistuneesta Jahti-lehdestä, kehitämme lehteä edelleen palautteen perustella. Miellyttikö eilen ilmestyneen numeron 2/2019 ulkoasu? Entä mitä pidit sisällöstä?

    Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken palkintoja.

    Kerro näkemyksesi sähköpostilla jahti(at)metsastajaliitto.fi , Facebookissa tai vaikkapa tekstiviestillä 050 526 7170.

  • Vesilintujen laskennat alkavat – lähde mukaan!
    Vesilintulaskennat alkavat. Nyt kannattaa perustaa oma laskentapiste tai useampi ja lähteä mukaan tuottamaan tärkeää riistatietoa päätöksenteon tueksi.

    Vesilintujen laskennat alkavat – lähde mukaan!

    Kevät etenee vauhdilla ja vesilintujen laskentakausi on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa, kun Pohjois-Suomessa odotellaan vielä jäiden lähtöä. Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsalinnuille. Siksi meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista.

    Vesilintulaskentojen avulla seurataan pesimäkantojen muutoksia ja todetaan lisääntymistulos erityyppisillä vesillä eri puolilla Suomea. Jotta tieto vesilintujen määristä saataisiin mahdollisimman luotettavaksi ja kattavaksi, laskentapisteitä tarvitaan lisää ympäri Suomea - aivan erityisesti Pohjois-Suomeen. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntää esimerkiksi riistahallinto metsästyksen suunnittelussa ja mitoittamisessa. Nykyaikainen kestävä metsästys perustuu laadukkaaseen riistatietoon. Jos tietoa ei ole saatavilla, on riskinä rajoittaminen ”varmuuden vuoksi”.

    Perusta oma laskentapiste

    Vesilintulaskennat tehdään vuosittain samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana. Toukokuussa vesilintuparit lasketaan kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa lasketaan vielä poikueet samoilla laskentapisteillä. Eteläisessä Suomessa laskennan voi tehdä jo 25.4. alkaen.

    Laskentapisteen perustaminen ja laskennan suorittaminen on helppoa. Laskennoissa toivotaan laskettavan kaikki vesilintulajit, mutta on myös mahdollista laskea vain niin sanotut vakiolajit, joita ovat sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana. Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa tavallisesti vain 5–15 minuuttia. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.

    Tarvittavat tiedot oman laskentapisteen perustamiseksi löytyy täältä: Vesilintulaskenta koulutuspaketti ja kurssi 

    Arvion vesilintukantojen tilasta tuottavat vuosittain Luonnonvarakeskus (Luke) yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen.

  • Jahti-lehti ilmestyy tänään, katso video
    Katso video alta.

    Jahti 2/2019 ilmestyy tänään, ja lähdemme avausjutussa pyytämään majavaa. Katso tunnelmia oheiselta videolta, joka on julkaistu Metsästäjäliiton Facebook-sivulla.

    Tuoreesta Jahdista löydät myös ohjeet riistapellon perustamiseen ja kesän Metso-leirit ympäri Suomen. Lue lisäksi, kuinka tekniikka rantautui kalkasluodolle ja miltä vaikuttavat korvaavien haulimateriaalien testitulokset.

    Antoisia lukuhetkiä!

Riista.fi uutiset

Suomen riistakeskus

24.05.2019

Finlands viltcentral

Tulevat tapahtumat

Ei tulevia tapahtumia!

Tulevat tapahtumat kalenteri