Metsästäjäliiton SM -kilpailuiden yhteydessä Ikaalisissa on mahdollisuus testata kisapaikalla uutta ja mielenkiintoista luotilajia. LuotiCompak rata avoinna jokaisena kisapäivänä klo 10 -16. Paikalla Metsästäjäliiton Jussi Partanen.

LuotiCompakissa ammutaan sivuttain liikkuvia, kohti tulevia sekä erilaisia paikallaan olevia maaleja pienoiskiväärillä (22 lr). Osa maaleista on myös aikarajoitteisia, eli maali on näkyvissä vain tietyn ajan. Ammunta kulkee kuten haulikon Compak Sporting. Ainoastaan ampuma-asento määritellään paikkakohtaisesti. Osalla paikoista saa käyttää ampumatukia (ampumakeppi, aseeseen kiinnitettävä pibodi tai esim. reppu aseen alla). Maalilaite ilmaisee välittömästi lipun avulla osuiko laukaus vai ei. 

Käytössä on Metsästäjäliiton pienoiskiväärit sekä patruunat, mutta voit toki tuoda omat mukanasi. Lajia ammutaan 22 lr standard velocity -patruunoilla.

Lajiin voi tutustua myös Finnishhuntin ja Karhukoplan videoilla.

Metsästysammunnan SM -kilpailut järjestetään Ikaalisissa Vatulan Ampumaurheilukeskuksessa 25.-28.7.2019

Osoite: Teerinevantie 30, 39530 Ikaalinen

Karttalinkki ampumaradalle tästä

Ampuma-aselaki muuttui 15.7.2019 ja muutoksen myötä muun muassa lipasrajoitteita koskevat vaatimukset kiristyivät. Myös metsästäjien kannattaa tarkastaa harjoituskäytössä olevien lippaiden luvat. 

Metsästysaseiden omistajien osalta lipaskapasiteetti on itselataavan aseen metsästyskäytössä ollut rajoitettu metsästyslain ja luonto- sekä lintudirektiivien mukaisesti 2-3 patruunaan, mutta aiemmin metsästäjä on voinut harjoitellessa käyttää minkä kokoista lipasta tahansa. Ampuma-aselain muutoksen myötä lipasrajoitteita koskevat vaatimukset kiristyivät, eikä metsästysperusteisella luvalla saa enää pitää hallussa pitkien aseiden lippaita, joihin mahtuu yli 10 patruunaa. Kuitenkin, jos tällainen erityisen vaaralliseksi luokiteltu ampuma-ase (ns. A-luokan ase) on hankittu viimeistään 12.6.2017, lupa säilyy sen voimassaoloajan ennallaan ja pitkää lipasta saa edelleen pitää hallussa ilman mitään toimenpiteitä. 

- Metsästäjillä on vielä jonkin verran käytössä esimerkiksi Valmet Petra -itselataavia kivääreitä, joiden lupa on haettu metsästysperusteella. Näitä aseita voi käyttää edelleen ja harjoitellessa niissä voi olla pitkä lipas. Kiristykset eivät myöskään koske haulikoita, kertoo metsästysammuntapäällikkö Jussi Partanen. 

Jos ampuma-ase sen sijaan on hankittu 13.6.2017 tai sen jälkeen ja luvanhaltija haluaa edelleen säilyttää oikeutensa hankkia ja pitää hallussa suurikapasiteettisia latauslaitteita, on lupaa haettava uudelleen kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta (viimeistään 14.1.2020). 

- Metsästäjissä on myös reserviläisiä ja urheiluampujia, joilla on harjoittelu- ja kilpakäytössä pitkiä lippaita. He voivat edelleen hakea lupa itselataavaan aseeseen, johon on liitettävissä pitkä lipas. Näitä lupia myönnetään esimerkiksi sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen (sotva) perusteella, Partanen selittää.

- Toinen vaihtoehto on rajoittaa aseen latauskapasiteettia sisäministeriön asetuksenmukaisesti. Asetuksessa annetaan tarkemmat säännökset ampuma-aseeksi muuttamisen estämiseksi sekä latauslaitteen kapasiteetin pysyvästä rajoittamisesta ja sen toiminnan pysyvästä estämisestä.

Luvanvaraisuus ei kuitenkaan koske lipasta, joka on valmistettu sarjatuliasemalliin, ja jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946. 

-Metsästäjillä on jonkin verran Suomi-konepistoolien ja Emma-pikakiväärien lippaita, ja niitä voi edelleen säilyttää muistoesineinä, Partanen toteaa.

Lainmuutoksen myötä erityisen vaarallisten ampuma-aseiden luokka (niin sanottu A-luokka) myös laajeni. Tarkempi määrittely on esitelty poliisin tiedotteessa.

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle asetusluonnokset, jotka koskevat metsähanhen ja merihanhen metsästyksen rajoittamista. Merihanhen pyynti voi alkaa edellisvuoden tapaan jo 10.8. rannikkoalueen pelloilla, mutta sisämaahan esitetään metsästyskieltoa jatkettavaksi vielä ainakin kolmeksi seuraavaksi vuodeksi.

Metsähanhen metsästysalue laajenee, sillä metsästäjien keräämästä siipi- ja valokuva-aineistoista on osoitettu, että suuri osa lokakuussa ja sen jälkeen Kaakkois-Suomessa saaliiksi päätyneistä metsähanhista on metsästyksen kestävää, Venäjällä runsaslukuisena pesivää metsähanhen tundrametsähanhi-alalajia (Anser fabalis rossicus).

Metsähanhi

Metsähanhen Suomessa pesivän alalajin taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) kanta on ollut laskussa, ja vuodesta 2014 on asetettu erilaisia metsästysrajoituksia metsästyskuolleisuuden vähentämiseksi. Tutkimuksella halutaan lisäksi varmistaa taigametsähanhen pesimäkannan koko Suomessa.

Nyt annetussa asetusesityksessä on kuitenkin laajentumassa alue, jolla metsähanhea voisi seuraavan kahden metsästyskauden aikana 2019 ja 2020 pyytää. Metsästys olisi sallittua Suomen kaakkoisosissa koko Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa, Etelä-Savossa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois-Karjalassa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeessä Orimattilan kunnassa sekä Uudellamaalla Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa 1.10.–30.11. välisenä aikana. Näillä alueilla metsästyksen on osoitettu suureksi osaksi kohdistuvan Venäjältä Suomen läpi muuttavaan metsähanhen runsaslukuisempaan alalajiin, tundrametsähanheen, ja siksi metsästysaluetta on voitu nyt esityksessä laajentaa.

Merihanhi

Merihanhen metsästyksessä viime vuonna käyttöönotettua pyynnin aikaistamista rannikkoseudun pelloilta jo 10.8 ollaan esityksellä jatkamassa. Tämän tarkoituksena on ollut vaikuttaa merihanhen rannikolla aiheuttamiin viljelyhaittoihin sekä kohdistaa pyyntiä nimenomaan pesimättömiin yksilöihin. Muu merihanhijahti alkaa 20.8. klo 12.00.

Vuonna 2013 käyttöönotettua merihanhen rauhoitusta kaikelta metsästyksellä sisämaassa ollaan jatkamassa vuoteen 2021 saakka. Tällä halutaan varmistaa sisämaassa pesivän ja levittäytyvän merihanhen kanta niin, että se vahvistuisi ja siitä tulisi arvokas riistavara myös sisämaahan.

Lausuntopyynnön, asetusesitykset sekä taustamuistiot löytyvät maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Metsästäjäliitto tukee avointa viestintää ja kannanhoidollista metsästysmahdollisuutta.

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut luonnoksen uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi. Hoitosuunnitelman tarkoituksena on olla keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa Suomessa. Suunnitelman avulla pyritään vastaamaan sekä susiin liittyvien konfliktien aiheuttamiin kansallisiin haasteisiin että kansainvälisiin suojeluvelvoitteisiin. Suunnitelman lausuntoaika jatkuu 30.8.2019 saakka.

Metsästäjäliitto mukana valmistelussa

Metsästäjäliitto on mukana Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivityshankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmässä. Pohjana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma. Uuden suunnitelman tavoitteita ovat esimerkiksi: suden sietämisen edistäminen ja perustan luominen suden hyväksyttävyydelle, susivahinkojen ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet uhan ja vahinkojen hallitsemiseksi, syventyvä ja laajentuva tieto susikannasta, hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun edistäminen, rajat ylittävä yhteistyö ja erilaiset kannanhoidolliset toimet. Metsästäjäliitolle näistä kaikkein merkittävimpiä ovat susivahinkojen ennaltaehkäisy ja toimenpiteet vahinkojen hallitsemiseksi, vuoropuhelun edistäminen ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus.

- Me Metsästäjäliitossa ymmärrämme, että Suomen susikannan täytyy olla elinvoimainen, mutta samalla haittojen pitää olla hallinnassa. Toivomme, että hoitosuunnitelma antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että ohjausryhmässä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on avoimesti hyväksytty. Myös luottamuksen parantaminen eri toimijoiden välillä on oleellista, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Vahinkojen ennaltaehkäisy

Susireviirialueilla elävien ihmisten turvallisuuden tunnetta pyritään parantamaan lisäämällä hoitosuunnitelmaan huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät sekä selventämällä Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja asioissa. Keskeiseksi suden sietämistä ja ihmisten turvallisuuden tunnetta parantavaksi toimenpiteeksi on tunnistettu kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisy. 

-Vahinkojen ehkäisemisessä on tärkeää ennakoiva viestintä alueille, joille on muodostumassa susireviiri, Siitari kertoo. Luonnonvarakeskuksen susikannan ennustemallin pohjalta voidaan uusien reviirien syntymistä ennakoida ja kohdentaa viestintää kyseisen alueen asukkaille, metsästäjille sekä karja- ja lammastilallisille. 

Siitari pitääkin tärkeänä, että pantatieto olisi saatavilla mahdollisimman monesta sudesta:

- Metsästäjäliiton erityishuomion kohteena ovat sekä koiravahinkojen ennaltaehkäiseminen että koiran kanssa metsästämisen turvaaminen Suomessa, Siitari mainitsee. Tavoitteena on, että pantatieto on mahdollisimman reaaliaikaista. 

Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus 

Kannanhoidollinen metsästys voidaan lisätä suunnitelman hankkeeksi, jos Euroopan unionin tuomioistuin ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut sen mahdollistavat. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteet, toteutustapa ja reunaehdot suunnitellaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tähän liittyy oleellisesti myös suden laittoman tappamisen ehkäiseminen sekä suden sietämisen edistäminen.

-Metsästäjäliitto on tehnyt merkittävää työtä EU-tasolla suden kannanhoidollisen metsästämisen mahdollistamiseksi Suomessa, ja suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V Baltian maiden ja poronhoitoalueiden tapaan, toteaa Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. Kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen vaatii kuitenkin suunnitelman mukaista susikantaa, hän muistuttaa.

Vuoropuhelun merkitys 

Metsästäjäliitto on tehnyt työtä avoimen ja kansantajuisen susiviestinnän edistämiseksi. Vuoropuhelun tavoitteena on tukea susireviirillä asuvia ihmisiä paikallisesti, ja lieventää suden ja ihmisen rinnakkaiselosta syntyviä haittoja esimerkiksi ennakoivan viestinnän keinoin. 

- Susikannan kanta-arvion uudet esitystavat ja ennustemallit sekä Metsästäjäliiton susipuhelinpalvelu ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisesta tiedon tarjonnasta. Päivitetyn hoitosuunnitelman toimenpiteisiin kuuluu myös Metsästäjäliiton aloitteesta 2017 koollekutsuttu valtakunnallinen susifoorumi. Foorumin tehtävä on lisätä suden aiheuttamiin konflikteihin liittyvää vuoropuhelua ja löytää niihin ratkaisuja. Vuoropuhelua tarvitaan myös kansainvälisesti, ja hoitosuunnitelmaluonnokseen onkin kirjattu toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa, Hallenberg kommentoi.

Susikannan hoitosuunnitelman päivityshanke alkoi syyskuussa 2018. Hankkeessa on ollut sekä valmistelu-että ohjausryhmä, jotka molemmat ovat kokoontuneet useaan kertaan hankkeen aikana. Ehdotuksia hoitosuunnitelman päivittämiseksi saatiin myös susireviirialueiden yhteistyöryhmille suunnatun sähköisen kyselyn vastauksista ja keväällä 2019 yhdessä alueellisten riistaneuvostojen kanssa järjestetyistä sidosryhmätilaisuuksista.

Lisätietoja:

Tuomas Hallenberg
Hallituksen puheenjohtaja
Puh: 040 528 6069
tuomas.hallenberg@metsastajaliitto.fi

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 040 826 7998
heli.siitari@metsastajaliitto.fi

Lue myös:

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote luonnoksesta uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi.

Metsästäjäliiton liittohallitus hyväksyi 18.6.2019 pidetyssä kokouksessaan metsästysammunnan kilpailutyöryhmän (ent. metsästysampumatoimikunta) esittämät muutokset metsästysammunnan sääntöihin. Muutokset koskevat SM-arvoon vaadittavien kilpailijoiden määrää sekä hirvenhiihto- ja hirvenjuoksuviestien sakkokierrosten ajanlaskukaavaa kilpailun jälkeisissä epäselvissä tapauksissa./p>

SM-arvon saavuttaminen

Aiemmin SM-arvon saavuttamiseksi on kyseiseen sarjaan tarvittu vähintään neljä ilmoittautunutta osallistujaa (sääntökirjan kohta 16.18.42). Mikäli ilmoittautuneita osanottajia ei ole tarpeeksi, on nuoret siirretty lähimpään vanhempien sarjaan, ja vastaavasti veteraanisarjoissa on siirretty lähimpään nuorempien sarjaan. Tämä aiheutti sekaannuksia erityisesti hiihto- ja juoksulajien pisteiden laskennassa. Tästä eteenpäin henkilökohtaisessa kilpailussa sarjalla on SM-arvo, jos siihen osallistuu vähintään yksi kilpailija.

Hirvenhiihto- ja hirvenjuoksuviestien sakkokierrokset

SSääntökirjan kohtaa 10.4.18 kohtaa tarkennetaan seuraavasti: jos kilpailija on kiertänyt liian vähän tai liian monta sakkokierrosta, muutetaan hänen ja hänen joukkueensa tulosta joko lisäämällä tai vähentämällä tuloksesta sakkokierrokseen käytetty aika. Lisäys tai vähennys lasketaan kaavalla: sakkokierroksen pituus x viestin osuusaika / hiihdetty matka (sis. hiihdetyt sakkokierrokset).

Jatkossa Hirviurheiluohjelma laskee tarvittavat hyvitys- tai lisäajat sekä korjaa ne viestin lopputuloksiin. Tämä helpottaa merkittävästi kilpailuiden järjestäjien ja tuomarineuvoston toimintaa.

Sääntömuutokset löydät kirjattuina heinäkuun alusta tästä linkistä.

Lisätietoja sääntömuutoksista antaa Jussi Partanen jussi.partanen(at)metsastajaliitto.fi

Metsästäjäliiton ICT-suunnittelijana on aloittanut 11.6. Petteri Pentti (26). Hän on koulutukseltaan IT-tradenomi ja aiemmin työskennellyt ICT-vastaavana Scanofficella sekä toiminut YK-rauhanturvaajana Libanonissa.

ICT-suunnittelijan tehtävä on Metsästäjäliitossa uusi ja Petterin tehtäviin kuuluvat muun muassa tietoteknisten ongelmien ratkominen, suunnittelutehtävät, käytön tuki, koulutus- ja asiakaspalvelutehtävät, palvelin- ja verkkoympäristöstä huolehtiminen sekä laitteistojen ja sovellusten asentaminen käyttökuntoon. 

Metsästäjäliiton henkilöstömäärä on kuluneiden vuosien aikana kasvanut ja sen myötä teknisen tuen tarve lisääntynyt merkittävästi. Liitto myös kehittää ja laajentaa sähköisiä palveluitaan jatkuvasti. ICT-päällikkö Jari Ruohotien vahvistukseksi tullut Petteri Pentti on aloittanut työt hyvissä tunnelmissa.

- Metsästäjäliittoon oli mukavaa tulla. Olen itsekin metsästäjä ja odotan mielenkiinnolla tulevia tehtäviä, Pentti sanoo. 

Petteri Pentti työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä ja hänet tavoittaa puhelimitse 0108410071 ja sähköpostilla petteri.pentti@metsastajaliitto.fi. 

Anna Haavikko on aloittanut 3.6. Metsästäjäliiton nuorisovastaavana. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Stora Ensolla viestintäasiantuntijana ja Helsingin kaupungilla yläkoulun biologian opettajana.

Nuorisovastaavan tehtävä on merkittävä lisävahvistus Metsästäjäliiton nuorisotyön kehittämiseen. Tehtävään sisältyvät muun muassa nuorisotyön kehittämistehtävät, leiri- ja kerhotoiminnan koordinointi, materiaalien tuottaminen sekä nuorisotapahtumien ja -koulutusten suunnittelu ja käytännön järjestelyt. Lisäksi siihen kuuluvat myös nuorisotyöhön liittyvän rahoituksen hakeminen ja hanketyö mahdollisten tulevien nuorisohankkeiden osalta. 

- Pidemmällä tähtäimellä odotan työltäni mahdollisuuksia päästä kehittämään liiton nuorisotyötä. Tällä hetkellä ajatuksissa ja tekemisissä näkyy etenkin heinä-elokuussa järjestettävä MegaMetso-leiri, jota myös odotan innolla, Haavikko sanoo.

- Nuorisotyö on yksi Metsästäjäliiton toiminnan painopistealueista ja nuorisovastaavan palkkaaminen osa Metsästäjäliiton panostuksesta nuorisotyöhön, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

- Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi metsästysharrastuksen edellytysten turvaaminen ja uusien harrastajien tulon edistäminen harrastuksemme pariin. Metsästäjäliitossa pidämme näitä tavoitteita tärkeinä, ja tämä rekrytointi on siten sekä tarpeellinen ja perusteltu että ajankohtainen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hiljattain tunnustanut Metsästäjäliiton valtakunnallista nuorisotyötä tekeväksi järjestöksi ja myöntänyt varoja tähän toimintaan.  Olemme luottavaisia tuen saamisesta jatkossakin nuorten kouluttamiseen vastuullisiksi metsästäjiksi ja heidän metsästysmahdollisuuksiensa edistämiseen, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg lisää.

- Metsästäjäliiton nuorisotyöllä pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuus metsästysharrastuksen aloittamiseen, yhteisölliseen tekemiseen sekä luontosuhteen löytämiseen ja ylläpitämiseen. Yhteisöllisenä harrastuksena metsästys ehkäisee esimerkiksi nuorten syrjäytymistä maaseudulla. Se on myös monelle kaupunkilaiselle tärkeä - joskus jopa ainoa   kontakti luontoon, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Haavikko työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä. Hänet tavoittaa sähköpostilla anna.haavikko@metsastajaliitto.fi tai puhelimitse 050-341 7373.

Lisätietoja: 

Heli Siitari
Toiminnanjohtaja
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998

Henri Mutanen
Koulutuspäällikkö
Puh: 010 841 0067
Gsm: 050 528 0001

Metsästäjäliitto järjestää nuorille MegaMetso-leirillä Mikkelissä 31.7.-4.8.2019 on ohjelmassa paljon kiinnostavia aiheita, kuten houkuttelupyynti ja jousimetsästys ja ainutlaatuiset ammunnat. Kouluttajina myös huippusuosittu Team Karhukopla ja houkuttelupyynnin guru Aki Perälä.  

MegaMetso-leiri on suunnattu 14-17 vuotiaille nuorille. Leirille mahtuu mukaan noin 200 osallistujaa.
- Paikkoja on vielä vapaana, joten kannattaa ilmoittautua heti mukaan, kannustaa Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen. 

Leiri järjestetään nyt toista kertaa. Ensimmäinen leiri järjestettiin 2016.
- Siitä saimme valtavasti hyvää palautetta ja päätimme jatkaa saman tyyppisen leirin järjestämistä.  

Mutasen mukaan nuorille on tärkeää tutustua saman henkisiin osallistujiin, ja leirin parasta antia ovat myös uudet kaverit ja ainutlaatuiset kokemukset.
- Leiri tarjoaa nuorille hyvät mahdollisuudet verkostoitua keskenään ja jakaa metsästyskokemuksia. Edellisen leirin osallistujat ovat esimerkiksi vierailleet toistensa luona jahdeissa eri puolilla Suomea. 

MegaMetso on Metsästäjäliiton leiripolun huipentuma. Muita Metso-leirejä ovat Mini-Metso pienemmille lapsille ja Metso-leirit 10-16 vuotiaille. 

Monipuolinen ohjelma

Ohjelmassa on pyritty huomioimaan ajankohtaisia nuoria metsästäjiä kiinnostavia aiheita, kuten houkuttelupyynti, jousimetsästys ja karhun metsästys. 
- Leirin ohjelma on todella monipuolinen ja meillä on erittäin ammattitaitoiset ja osaavat kouluttajat, Mutanen toteaa tyytyväisenä.

- Leirillä pääsee harjoittelemaan metsästykseen liittyviä taitoja, tutustumaan erilaisiin metsästysaseisiin ja muihin varusteisiin sekä harjoittelemaan metsästysammuntaa turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Leirillä nuoret näkevät myös heille sosiaalisesta mediasta tuttuja kasvoja ja pääsevät näiden esikuvien oppiin.  

Ohjelmarunko noudattelee pitkälti samaa mallia edellisen leirin kanssa. Uutena koulutusaiheena on Team Karhukoplan vetämä karhunmetsästyskoulutus.  

Team Karhukopla on mukana vapaaehtoisvoimin.
- Nuorisotyöllä on mahdollisuus turvata Suomen hieno metsästys ja eräkulttuuri, kommentoi Ari Turunen Team Karhukoplasta. MegaMetsolla on loistava mahdollisuus tutustua erilaisiin metsästysmuotoihin, mielenkiintoiset ammunnat ja viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa, Turunen jatkaa. 

Team Karhukopla on myös huolissaan nuorten syrjäytymisen lisääntymisestä.
- Metsästys ja ammunta ovat sosiaalisia harrastuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus saada saman henkisiä ystäviä. Tämän takia lähdemme innolla talkoilemaan MegaMetso-leirille. 

Ainutlaatuiset ammunnat

MegaMetsolla leiriläisiä odottavat uudet riistamaaliammunnat, jotka toteutetaan riistapolkutyyppisesti. Joukkueet kiertävät valvotusti reittiä, jonka varrelle on sijoitettu haulikko- ja kiväärirasteja. Kullakin rastilla mallinnetaan aitoa metsästystilannetta, ja niillä pääsee ampumaan kyseiseen metsästysmuotoon soveltuvilla aseilla.
- Vastaavia ammuntoja ei pääse ampumaan varmaan missään muualla. Leirin kilpailupäivänä ampujat pääsevät myös testaamaan taitojaan Metsästäjäliiton uudessa LuotiCompakissa, kertoo Metsästäjäliiton ampumapäällikkö Jussi Partanen. 

Leirille järjestetään yhteiskuljetus eri puolilta Suomea. Leiriläiset saavat valita kattavasta reitistöstä itselleen sopivan paikan nousta kyytiin. 

Lisätietoa: metsastajaliitto.fi/megametso

Susireviirien lisääntyminen ennakoi lisää susilaumoja ja on tärkeää, että ongelmiin pystytään puuttumaan paremmin. Ratkaisuja odotetaan kannanhoitosuunnitelman päivityksestä.

Luken mukaan maaliskuussa Suomessa oli 47 susireviiriä, joista oli 24 vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa. Kolmella reviirillä arvioitiin olevan 2–3 sutta. Osa reviireistä on Suomen ja Venäjän yhteisiä.

- Reviirejä on nyt selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Sama tuntuma on ollut myös metsästäjillä, uusia pareja on havaittu eri puolella maata. Kannan lisääntymispotentiaali on edellistä vuotta parempi, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. 

Luken mukaan tiheimmät kannat ovat Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Ylä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
- Susien aiheuttamat haitat ovat olleet erilaisia eri puolella Suomea. Lännessä pihapiireissä liikkuvista susista on ollut paljon havaintoja. Ihmistä pelkäämättömiin ja todellista uhkaa aiheuttaviin susiin on voitava puuttua ajoissa.
- Idässä susilla ravintoa on vähän ja siellä on myös tullut paljon koiravahinkoja. Se on metsästäjien kannalta kestämätön tilanne, koska se vaikeuttaa selvästi perinteistä metsästämistä koiran kanssa, Siitari kertoo.  

Laumoista pareiksi ja pareista laumoiksi

Maaliskuun susikanta edustaa vuodenaikaa, jolloin susien lukumäärä on pienimmillään.

- Uudet parit ovat todennäköisesti saaneet pentuja huhti-toukokuussa, joten syksyllä myös laumojen määrä on selvästi viime syksyä suurempi, Siitari arvioi. 

Luke tuottaa nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion julkistamisen yhteydessä myös vuodenaikaisvaihtelua kuvaavan ennusteen susikannan kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta. Luke arvioi susilaumojen määräksi marraskuussa 32–43 ja maaliskuun 2020 lopussa 17–37 laumaa.
- Uuden ennustemallin käyttö helpottaa keskustelua syksyn tilanteesta ja auttaa myös arvioimaan susilaumojen sijaintia metsästyskaudella. Malli kuvaa hyvin susikannan dynaamisuutta. Yksilömäärät vaihtelevat vuoden sisällä ja vuodesta toiseen. Myös susien luontainen kuolleisuus on vuoden aikana merkittävä, Siitari toteaa.  

Metsästäjien havainnoilla suuri merkitys 

Kanta-arvioissa käytettävää tietoa kerätään suurelta osin vapaaehtoisvoimin.
- Metsästäjät tekevät ison työn havaintojen saamiseksi. On ainutlaatuista ihan maailmanlaajuisestikin, että vapaaehtoiset keräävät näin mittavaa aineistoa. Saamme olla ylpeitä meidän aktiivisista harrastajistamme, kiittää Siitari.  

Suomessa suurpetojen havaintotietoa keräävät riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisesti toimivat petoyhdyshenkilöt. Lisäksi vuosina 2017–2019 on toteutettu susien ulostekeräys läntisessä Suomessa, josta saatuja DNA-tietoja on hyödynnetty arvioitaessa susien lukumäärää reviireillä. Varsinaisen maastossa kerättävän havaintotiedon ohella tallennetaan tietoa esimerkiksi susien uusista pentueista, metsästyksen onnistumisesta ja sen vaikutuksesta sekä susien kuolleisuudesta. Tällaista tietoa tuottavat mm. Metsähallitus, poliisi, rajavartiolaitos ja Ruokavirasto. 

Uusi kannanhoitosuunnitelma tulossa

EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi toukokuussa unionin tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkokysymyksiin koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen oikeutuksesta. Julkisasiamiehen mukaan Suomen kannanhoidollinen metsästys ei ole ristiriidassa direktiivitulkinnan kanssa. Metsästäjäliitto odottaa linjauksen ohjaavan myös suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytänteitä. 

-Odotamme uutta kannanhoitosuunnitelman päivitettyä versiota, missä määritellään suden kannanhoito seuraaville vuosille. Suomella on nyt hyvät edellytykset valmistella ja käynnistää kannanhoidollinen metsästys hallitusti karhun ja ilveksen tapaan, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa.

Luken susikantaraportti ja muuta lisätietoa:

• Susikanta reviireittäin Suomessa maaliskuussa 2019 suomeksi ja ruotsiksi
• Lisätietoa susiennusteesta 
• Video susiennusteesta
• Videotallenne Luken susikantaa koskevasta tiedotustilaisuudesta

Metsästäjäliitto näkee tärkeänä, että hallitusohjelmassa metsästys nähdään myönteisesti ja metsästäjien tekemä yhteiskunnallinen työ tunnustetaan. 
- Olemme tyytyväisiä, että hallitusohjelmassa metsästys ja metsästäjät nähdään tärkeänä osana yhteiskuntaa, kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Hallitusneuvottelijat ovat huomioineet metsästyksen merkityksen luonnon- ja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa. 
- Metsästäjät tekevät mittavan määrän luonnon- ja riistahoitotyötä luonnon monimuotoisuuden eteen. On hienoa, että tämän työn jatkaminen on osana hallituksen ohjelmaa, Siitari toteaa.

Ohjelmassa luvataan tehostaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännölla että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. 

Uusia harrastajia

 Metsästäjäliitto on tyytyväinen hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta turvata metsästysharrastuksen edellytykset ja edistää uusien harrastajien tuloa lajin pariin. 

- On merkittävää, että ohjelmaan on nostettu metsästyksen kehittäminen myös luontoharrastuksena. 
- Luotamme, että varoja ohjautuu näihin toimiin, joilla voimme kouluttaa uusia vastuullisia metsästäjiä sekä edistää metsästysmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, Siitari. 

Monipuolinen keinovalikoima suurpetopolitiikkaan

 Ohjelmassa otetaan kantaa myös riistakantojen kestävään hallintaan ja vahinkojen ehkäisyyn sekä luvataan, että SRVA-toiminnan edellytykset turvataan.

Metsästäjäliitto näkee myönteisenä, että suurpetokantoja hallinnassa on otettu esille monipuolinen keinovalikoima mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. 
- Näemme tärkeänä, että suurpetojen kannanhoidossa huomioidaan kokonaisuus: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, Siitari lisää.

Ohjelmassa myös luvataan lisätä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Tavoitteena on myös vaikuttaa EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa.