user_mobilelogo

Yhdistys päätti kesäkokouksessa riistan rauhoitusajoista, rauhoitettavista eläimistä ja saaliskiintiöistä seuraavaa:

                Riistan rauhoitusajoiksi ja jäsenen henkilökohtaiseksi saaliskiintiöksi päätettiin

             seuraavaa: (toisen jäsenen saaliskiintiötä ei voi käyttää / luovuttaa)

  • Metsäkanalintujen metsästysaika asetusten mukaan.
  • Saaliskiintiöiksi päätettiin 1 urosmetso (koppelo rauhoitettu) ja 2 teertä.
  • Riekko rauhoitetaan, ellei asetuksella ole rauhoitettu.
  • Jäniksen ja kauriin metsästys alkaa 1.9.
  • Sorsaa ja kyyhkyä metsästetään asetusten mukaan.
  • Kyyhkystys ja sorsastus kielletään iltaisin klo 22.00 jälkeen.
  • Seuran vuokraamalla Kyynärjärven vesialueella sorsastus aloitetaan 20.8 kello 12:00 siten, että rantaan / vesialueelle ei mennä ennen edellä mainittua ajankohtaa. Aloituspäivän jälkeen sorsastus jatkuu vain parittomina päivinä syyskuun loppuun ja 1.10 alkaen normaalisti.
  • Jouluaatto, joulupäivä ja pitkäperjantai pääsiäispyhineen rauhoitetaan metsästykseltä.
  • Viljelykset ja laitumilla oleva karja on otettava huomioon.
  • Yksityisten mailla moottoriajoneuvoilla ajo kielletty ilman maanomistajan lupaa.
  • rusakko vapaa

Rauhoitusalueet:

  • Ruokojärvi on rauhoitettu.
  • Kankaanjärvi kokonaan ja siitä lähtevä oja.
  • Kyynärjärveltä rauhoitetaan rannat kunnes vilja on korjattu pois.
  • Kankaanpään metsästysyhdistykselle vuokratut Iso-Mateen eteläpuoliset alueet (Suolootikko) rauhoitetaan lintumetsästykseltä.
  • Kyyhkynmetsästykseltä rauhoitetaan Seppälän lahti ja Saarivirran maat.

Kauriin metsästyksestä päätettiin:

  • Kaurisjahtiin nimetään yhdyshenkilöksi Henry Stenius p:050 5727043, joka koordinoi kauris- ja majavajahdeista sekä kiintiöiden noudattamisesta.
  • Kauriskiintiöksi esitetään 20 kaurista, kuitenkin metsästäjäkohtainen kiintiö on 2 kaurista.
  • Kauriin metsästysaika on asetusten mukaan.
  • Ei kevätpukkijahtia.
  • Vuosikortin haltija saa ampua 1 kauriin.
  • Vieraskortilla kauris on isännän kiintiöstä.

                     

Metsästyssääntöasiat

                     

 20.8 alkaen hirvikoiraa voidaan kouluttaa koko yhdistyksen alueella. 11.10. alkaen maastot rauhoitetaan hirvikoirilta hirvenmetsästyksen aloitukseen 13.10 asti.

Terveisin                           Mikko Koivisto

                                            sihteeri

                                            044 5787414

Metsästäjäliitton uutiset

Lue, mitä metsästyksen parissa tapahtuu

18.02.2019

  • Metsästys tukee luonnonhoitoa myös suojelualueilla

    Metsästäjäliitto on huolissaan Uudellemaalle perusteilla olevien luonnonsuojelualueiden metsästysrajoituksista. Asetusmuutoksessa tulisi huomioida metsästyksen ja riistanhoidon positiivinen merkitys alueiden luontoarvolle.  

    Ympäristöministeriön asetusluonnos Uudenmaan alueelle perustettavista luonnonsuojelualueista on nyt lausuntokierroksella. Metsästäjäliitto ja sen Uudenmaan piiri tulevat esittämään asetusluonnokseen merkittäviä muutoksia.

    - Metsästyksen tulisi olla olennainen osa suojelualueiden hoitoa. Pienpetojen kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten suojelualueiden perimmäistä tehtävää ei voida toteuttaa ilman metsästäjiä, kertoo luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta.

    -Metsästyksen salliminen myös motivoi paikallisia metsästäjiä jatkamaan perinteisiä vapaaehtoistöitään riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi, Grenfors lisää.

    Hirvenmetsästyksen salliminen on erityisen tärkeää Uudellamaalla, jossa liikennettä on paljon. 

    - Esitetty pyyntiajan lyhentäminen ja saaristoa koskevat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat hirvikannan hallintaa sekä lisäävät liikennevahinkoriskiä lähialueilla, Grenfors kommentoi. 

    Suojelualueet ovat usein myös merkittäviä retkeilykohteita. Metsästys on kuitenkin sovitettavissa ajallisesti muuhun käyttöön.  

    - Meillä on hyviä esimerkkejä ja ehdotuksia siitä, miten metsästys ja virkistyskäyttö ovat yhteensovitettavissa. Retkeilijät liikkuvat alueilla pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, usein viikonloppuisin, Grenfors toteaa. 

    Metsästäjäliitto kerää alueen metsästäjiltä näkemyksiä oman alueen erityispiirteistä ja perusteluja miksi ja mitä näillä suojeltavaksi aiotuilla alueilla tulisi voida jatkossa metsästää. 

    Lausuntopyyntöön ja tarkempiin aluemäärityksiin voi tutustua lausuntopalvelussa.

    Lisätietoa asetuksen käytännön vaikutuksista metsästykseen.

     

  • Supikoiran lopettaminen vaatii osaamista

    Lakiesityksen toteutuessa supikoiran saisi pyydystää ilman metsästäjätutkintoa. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että lopetuksen hoitaa asian osaava metsästäjä.

    Vieraslajit supikoira ja minkki uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Molempia ollaan muuttamassa rauhoittamattomiksi lajeiksi. Parhaillaan lausunnolla ovat tärkeimmät säädökset vieraslajien pyyntivälineistä ja -menetelmistä. Muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2019.

    Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että myös jatkossa minkä tahansa riista- tai rauhoittamattoman eläimen lopettaa ammattitaitoinen henkilö, esimerkiksi metsästäjä. 

    - Asetusmuutoksen toteutuessa pitää muistaa, että vaikka lainsäädäntö sallii elävänä pyytävän loukun käyttämisen, eläimen lopettamisen pitää edelleen tapahtua asianmukaisesti osaavan metsästäjän tai muun henkilön toimesta, korostaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

    Järjestö myös muistuttaa, ettei ole eettistä tappaa naarasta, jolla on poikaset.
    - Myös minkin ja supikoirankin kohdalla on tärkeää säilyttää pesimärauha, Simenius toteaa.

    Paikallisen metsästysseuran yhteystietoja voi etsiä Metsästäjäliiton ja sen piirien tai paikallisen riistanhoitoyhdistyksen sivuilta.
    -Metsästysseuraan kannattaa ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin, jos suunnittelee loukun käyttöä. Silloin he ehtivät etsiä lähialueelta asiantuntevan metsästäjän, joka voi tulla hoitamaan lopetuksen, Simenius vinkkaa.

     

  • Kysymyksiä ja vastauksia hirven jousimetsästyksestä

    Lausuntokierroksella olevassa metsästysasetusluonnoksessa hirvi on lisätty jousella metsästettäväksi riistalajiksi. Metsästäjäliitto puoltaa ehdotusta. Jousella riistalaukaus tapahtuu samoja eettisiä vaatimuksia noudattaen kuin muilla aseilla, aina käytetyn aseen ehdoilla. 

    Metsästysasetuksen muutoksella tavoitellaan monipuolisempia tapoja metsästää hirvieläimiä. Asetuksenmuutokseen voi antaa lausuntoja helmikuun 25. päivään asti ja asetuksen kaavaillaan tulevan voimaan huhtikuun alussa, jolloin uudet määräykset olisivat voimassa metsästyskauden alkaessa elokuussa. 

    Aiemmin jousimetsästys on ollut sallittua valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian sekä pienempien riistaeläinten metsästyksessä. Jousimetsästyksessä vaaditaan hyväksytty ampumakoe ennen jahtiin menoa. Tällä hetkellä yli tuhat metsästäjää on suorittanut kyseisen kokeen.

    Jousen käytön sallimista hirvenmetsästyksessä perustellaan myös metsä- ja taimikkotuhojen torjumisella lähellä asutusta, missä luotiaseiden käyttö ei ole mahdollista.
    - Parhaimmillaan jousi on kyttäys-, hiivintä- ja houkuttelumetsästyksessä sekä koiran haukulle mentäessä. Jousi tuo mahdollisuuksia hirven poistoon myös melun tai turvasektorin suhteen herkiltä alueilta, kertoo itsekin jousimetsästystä harrastava Teemu Simenius Metsästäjäliitosta.

    - Hirvijahti kulkisi vastaisuudessakin totuttuun tapaan. Passista kauempaa ohi juokseva hirvi ei ole jousella tavoitettavissa tilanteissa, joihin kivääri on omiaan, Simenius kuvaa.

    Suomen Jousimetsästäjäin liitto on koonnut lausuntokierroksella olevan metsästysasetusluonnoksen myötä sivuilleen jousimetsästykseen ja erityisesti mahdolliseen hirven jousimetsästykseen liittyen useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Lue lisää Suomen Jousimetsästäjäin liiton sivuilta.

     

  • Keskipohjan piirissä uusi toiminnanjohtaja
    Kuva: Ari Lehtiö

    Metsästäjäliiton Keskipohjan piirissä on aloittanut uusi toiminnanjohtaja. Leena Kangas-Järviluoma, 38, jatkaa aiemman toiminnanjohtajan Enni Annusen työtä.

    Pienriistaa noutajilla

    – Olen harrastanut metsästystä enemmän tai vähemmän pikkutytöstä asti isän mukana kulkien, kertoo Kangas-Järviluoma.

    – Metsästyskortin hankin kuitenkin vasta parikymppisenä, kun hankin ensimmäisen ikioman metsästyskoiran, joka oli kultainennoutaja. Siitä se kunnon metsästysharrastus sitten lähti pikkuhiljaa liikkeelle.

    – Metsästän pääasiassa pienriistaa, vesilinnut mieluisimpana, hän kertoo.

    Uusi toiminnanjohtaja on myös aloitteleva jousimetsästyksen harrastaja. Peuramerkki jouselle on suoritettuna, mutta varsinaista saalista ei ole vielä tullut.

    – Olen ampunut metsästystilanteessa jousella vain puuta. Pyytä yritin, nauraa Kangas-Järviluoma.

    Siviilissä opettaja

    Kangas-Järviluoma on siviiliammatiltaan lukion biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja. Kotijoukkoihin kuuluu aviomies ja tytär.

    – Metsästys on ihan koko perheen harrastus, ja pidämme riistaruokien laittamisesta ja niiden nauttimisesta.

    Nuorison mukaan saaminen metsästysharrastukseen on yksi Kangas-Järviluoman tärkeimmistä tavoitteista Keskipohjan piirin toiminnanjohtajana.

    – Haluaisin kovasti saada nuorisoa lisää mukaan näihin ympyröihin, koska metsästys ja luonnossa liikkuminen ovat ihan parhaita tapoja viettää vapaa-aikaa.

    – Pidän myös tärkeänä, että metsästysharrastus nähtäisiin positiivisena asiana. Haluaisin, että Keskipohjan piiri pystyisi toimimaan metsästyksen puolestapuhujana alueellamme, Kangas-Järviluoma summaa.

     

    Myös kahdessa muussa Metsästäjäliiton piirissä on aloittanut vuodenvaihteessa uusi toiminnanjohtaja. Lue lisää Jahti-lehden 5/2018 artikkelista.

     

     

  • Eräkontti on auki myös lauantaisin

    Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Eräkontti on laajentanut aukioloaikojaan: myymälä on avoinna nyt myös lauantaisin kello 10–14. Lisäksi Eräkontin verkkokauppa on uudistunut.

    – Verkkosivustoa on pyritty selkeyttämään ja ulkoasua raikastamaan, kertoo Eräkontin myymäläpäällikkö Veli-Pekka Seppänen.

    – Uudistuksessa on pyritty ottamaan huomioon käyttäjiltä tulleet toiveet.

    Uudistuneesta verkkokaupasta löytyvät nyt myös aseet ja patruunat.

    Erikoisosaamista myymälässä

    Eräkontin myymälän toivotaan palvelevan uudella lauantain aukioloajallaan entistä paremmin esimerkiksi virka-aikoina töissä olevia asiakkaita.

    – Myymälässä kannattaa tulla käymään, koska täältä löytyy asiantuntevaa palvelua ja erikoisosaamista esimerkiksi aseisiin, optiikkaan ja jousimetsästykseen liittyen, kertoo Seppänen.

    – Apua ja konkreettista opastusta saa myös esimerkiksi riistakameroiden käyttämisessä. Meillä on ratkaistu monta riistakameran käyttöpulmaa.

     

    Eräkontti

    Kinturinkuja 4, Riihimäki

    puh. 010 4409 410

    Avoinna arkisin 10–17, lauantaisin 10–14

    Tutustu uudistuneeseen verkkokauppaan

     

  • Metsästäjäliitto palkitsee Eränkävijät-sarjan vuoden erätekona

     

    Metsästäjäliitto palkitsee Ylen Eränkävijät-sarjan ensimmäistä kertaa jaettavalla Wadén-palkinnolla.  Tunnustus myönnetään taholle, joka on merkittävästi edistänyt metsästystä tai riistanhoitoa. 

    Metsästäjäliiton hallitus valitsi uuden Wadén-palkinnon voittajaksi Ylen Eränkävijät-sarjan. Sarja palkitaan merkittävästä metsästyksen eteen tehdystä julkisuustyöstä.

    Eränkävijät-sarja esittelee metsästystä ja kalastusta nykypäivän Suomessa. Sarjassa seurataan useamman intohimoisen eränkävijän elämäntapaa ja suhdetta ympäristöönsä. Heitä yhdistää rakkaus luontoon, vaikka taustoiltaan ja tarinoiltaan päähenkilöt ovat lähes toistensa vastakohtia ja kotoisin eripuolilta Suomea.
    - Eränkävijät tuo positiivisella tavalla vastuullisen eränkäynnin perinnettä nykypäivään ja metsästyksen lähemmäksi suomalaisia. Sarja on toteutettu ennakkoluulottomasti ja täysin uudella tavalla ja se lisää metsästyksen yleistä hyväksyttävyyttä, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

    Eränkävijät on myös ainoa Kultaisilla Venloilla palkittu eräohjelma. Edellisvuonna parhaan TV-ohjelman Venlan lisäksi ohjelmaa tähdittävä Aki Huhtanen voitti viime viikonloppuna vuoden parhaan esiintyjän palkinnon.
    - Sarja on myyty jo yli 30 maahan, joten suomalaisen luonnon kauneus ja metsästäjien sitä kohtaan tuntema arvostus välittyvät myös ympäri maailmaa, Hallenberg lisää.

     

    Tuotantoyhtiö arvostaa metsästäjien tunnustusta

     

    Eränkävijöiden vastaava tuottaja Teemu Hostikka yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.

    - Metsästäjäliiton tunnustus lämmitti koko tekijätiimin mieltä. Kun metsästäjät itse antavat tunnustusta tekemästämme työstä, niin sitä tietää todellakin onnistuneensa, Hostikka sanoo.

    Luonnonhoito on erittäin tärkeää eräretkeilyä aktiivisesti harrastavalle Hostikalle.
    - Sarjan tekemisen aikana opin, että metsästäjät ja kalastajat ovat suurimpia luonnonsuojelijoita, koska heidän harrastuksensa tulevaisuus riippuu luonnosta ja sen hyvinvoinnista, hän summaa.

    Wadén-palkinnon vastaanottaa yksi sarjan päähenkilöistä biologi Manu Soininmäki.
    - Minusta on tärkeää tuoda luontoharrastuksia esille myös oman persoonan kautta. Huomionosoitus lämmittää suuresti sydäntä, me olemme siis onnistuneet, Soininmäki iloitsee.

    Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan, joka oli Suomen puhelintoiminnan merkittävimpiä pioneereja sekä erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

    Vuotuinen Wadén-palkinto voidaan antaa suomalaiselle henkilölle tai toimijalle, joka on tehnyt merkittävää metsästyksen tai riistanhoidon edistämistyötä ja siten vaikuttanut metsästyksen tulevaisuuteen. Palkinto luovutetaan valtakunnallisten Riistapäivien illallistilaisuudessa tiistaina 15.1. Tuhannen euron rahapalkinnon lisäksi luovutetaan kunniakirja sekä palkinnosta muistoksi jäävä metsäaiheinen grafiikka.

     

  • Metsästäjäliitto puolittaa nuorten jäsenmaksun

    Metsästäjäliitossa halutaan nuoret mukaan tekemään tulevaisuutta; mukaan toimintaan, seurojen jäseniksi, johtokuntiin ja varmistamaan suomalaisen metsästyskulttuurin jatkuvuus. Nuorten mukaan saamiseksi jäsenmaksu puolitettiin.

    Metsästäjäliiton lauantaina pidetyssä ylimääräisessä liittokokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistus, jonka myötä 18-vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenjärjestöjen jäsenten ja henkilöjäsenten jäsenmaksu on puolet liittokokouksen päättämästä jäsenmaksusta. 

    - Harrastuksen aloittamiseen kohdistuu muutenkin paljon kustannuksia, joten on kohtuullista helpottaa nuorten mukaan pääsyä, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg

    Alennetun jäsenmaksun edellytyksenä on, että syntymävuosi on merkitty liiton jäsenrekisteriin jäsenmaksua edeltävän vuoden aikana. 

    Nuoret Seuraan -kampanja jatkuu

    Nuorisotyö kuuluu Metsästäjäliiton tärkeimpiin toimintamuotoihin. Tavoitteena on saada nuoret seurojen jäseniksi, aktiivisiksi vaikuttajiksi ja toiminnan jatkajiksi seurojen hallintoon. 

    - Järjestämme ensi vuonna nuorille koulutusta esimerkiksi hyvästä yhdistys- ja seuratoiminnasta sekä tuotamme mallipohjan seurojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseksi, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

    Metsästäjäliitto jatkaa ensi vuonnakin Nuoret seuraan -kampanjaa, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen metsästysmahdollisuuksia etsivät nuoret ja nuoria jäseniä etsivät metsästysseurat.

    - Metsästyksestä kiinnostuneille nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia päästä metsälle. Nykyinen uusien metsästäjien määrä ei riitä korvaamaan suurten ikäluokkien poistumaa lähivuosina. Kynnys on saatava matalaksi ja ovi auki, totea Hallenberg. 

    Metsästäjäliitto tukee myös rahallisesti seuroja, jotka ottavat nuoria jäseniä tai uudistavat sääntöjään nuorisoystävällisiksi. Metsästäjäliitolla on olemassa valmiit nuorisoystävälliset mallisäännöt. 

    Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Riihimäellä lauantaina 29.12.2018. Kokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistukset ja vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano. Jatkossa jokaisella piirillä on oma edustaja hallituksessa. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä.

     

  • Metsästäjäliiton hallitusvalinnat vahvistettiin

    Metsästäjäliiton ylimääräisessä liittokokouksessa hyväksyttiin sääntöuudistukset ja vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano. Jatkossa jokaisella piirillä on oma edustaja hallituksessa. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä.

    Metsästäjäliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin Riihimäellä lauantaina 29.12.2018. Ylimääräinen liittokokous vahvisti liiton uudet säännöt ja hallitusvalinnat. 

    Kaikille piireille edustus hallitukseen

    Uusien sääntöjen mukaisesti liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 10-18 muuta jäsentä. Muita jäseniä on liiton jäsenpiirien lukumäärää vastaava määrä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 

    Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on ensimmäisellä kerralla erovuorossa puolet ja määrätään erovuoroiset arpomalla. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta ja heidän erovuoroisuutensa on erillisinä vuosina. Ensimmäisellä kerralla puheenjohtaja toimii täyden toimikauden ja varapuheenjohtaja vuoden. 

    Hallitusvalinnat vahvistettiin Oulussa 24.11.2018 pidetyn liittokokouksessa esitetyn mukaisesti ja erovuoroiset arvottiin. Puheenjohtajana jatkaa Tuomas Hallenberg ja varapuheenjohtajana Ilkka Mäkelä. Uusi hallitus aloittaa tehtävänsä 1.1.2019.

     

    Hallituksen jäsen(erovuoroisuus)

    Henkilö kohtainen varajäsen

    Piiri

    Jukka Hautala (2 v)

    Jyrki Koivusalo

    Pohjanmaa

    Pekka Julkunen (1 v)

    Hannu Pohtinen

    Pohjois-Savo

     

    Kalevi Korhonen (1 v)

    Veikko Piuva

    Lappi

     

    Antti Kuivalainen (1v)

    Mika Elomäki

    Pohjois-Karjala

     

    Lars Kärkinen (2 v)

    Mats Tuomela

    Svenska Österbotten

     

    Harri Käsmä (2 v)

    Juhani Voutilainen

    Kainuu

     

    Petteri Lampinen (2 v)

    Ari Teittinen

    Suur-Savo

     

    Bo-Krister Lindholm (2 v)

    Tapani Koskela

    Uusimaa

     

    Ahti Lukkaroinen (2 v)

    Kimmo Salo

    Etelä-Häme

     

    Timo Lähdekorpi (2 v)

    Timo Mäkelä

    Satakunta

     

    Jani Nuijanmaa (2 v)

    Heikki Taskinen

    Keski-Suomi

     

    Pauli Nyström (1 v)

    Petri Passila

    Pohjois-Häme

     

    Veli Seikola (1 v)

    Valto Ilola

    Varsinais-Suomi

     

    Juha Sormunen (1 v)

    Simo Vertanen

    Kymi

     

    Sinikka Uusitalo (1 v)

    Juho Prittinen

    Keskipohja

     

    Mikko Äijälä (1 v)

    Henri Kinnunen

    Oulu

     

     

    Sääntöuudistukset hyväksyttiin

    Sääntöuudistuksia tuli muun muassa 18-vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenmaksuihin, piirien liittokokousääniin sekä liittohallituksen jäsenmäärään. Muutettavaksi esitetty ylimääräistä liittokokousta koskeva kohta säilyi ennallaan.

    Sääntöuudistuksen myötä 18 -vuotiaiden ja sitä nuorempien jäsenjärjestöjen jäsenten ja henkilöjäsenten jäsenmaksu on puolet liittokokouksen päättämästä jäsenmaksusta. Alennetun jäsenmaksun edellytyksenä on, että syntymävuosi on merkitty liiton jäsenrekisteriin jäsenmaksua edeltävän vuoden aikana.

    Piirillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi edustaja piirin kutakin alkavan jäsenmäärän 5000 jäsentä kohden. Jatkossa piirillä on yksi ääni jokaista sellaista piirin jäsenmäärän alkavaa viisituhatlukua kohden, joista on suoritettu jäsenmaksu liitolle edellisen vuoden toimintavuoden loppuun mennessä. Aiemmin piireillä on ollut yksi ääni jokaista piirin jäsenmäärän alkavaa satalukua kohden.

    Ylimääräistä liittokokouksia koskeva kohta säilyi ennallaan, ylimääräistä liittokokousta voidaan vaatia vain kirjallisesti. Ylimääräinen liittokokous pidetään, mikäli liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolme liiton piiriä sitä liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

     

  • Lahjoita nuorille metsästäjille tekemistä, vastuuta ja tasa-arvoa

    Nuorisotyö kuuluu Metsästäjäliiton tärkeimpiin toimintamuotoihin. Metsästäjäliiton vuoden 2019 varainkeruukampanjan tavoitteena on saada nuoret seurojen jäseniksi, aktiivisiksi vaikuttajiksi ja toiminnan jatkajiksi seurojen hallintoon.

    Antamalla tukesi nuorisotyöllemme, annat samalla tekemistä, vastuuta ja tasa-arvoa nuorille sekä tulevaisuuden suomalaisille metsästysseuroille. Kerätyt varat käytetään 100% nuorten hyväksi. Kampanjan lisäksi varoja voidaan käyttää liiton muuhun nuorisotoimintaan.

    Tule mukaan auttamaan nuoria metsästäjiä!

    Lue lisää kampanjasivulta

  • Metsästäjäliitto tukee Pelastakaa lapset ry:n joulukeräystä

    Metsästäjäliitto ei lähetä tänä vuonna joulukortteja yhteistyökumppaneilleen vaan osallistuu 1 500 eurolla Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen, jolla autetaan köyhien perheiden lapsia kotimaassa.

    "Joululahjoituksellanne muun muassa maksamme lasten harrastusmaksuja ja hankimme nuorille oppikirjat koko lukio- tai ammattiopintojen ajalle. Lahjoitusten turvin nuorten tulevaisuus ei jää pelkän peruskoulun varaan, vaan he voivat valmistua ylioppilaaksi tai ammattiin."

    Lue lisää keräyksestä Pelastakaa Lapset ry:n sivuilta.

Riista.fi uutiset

Suomen riistakeskus

18.02.2019

Finlands viltcentral

Tulevat tapahtumat

Ei tulevia tapahtumia!

Tulevat tapahtumat kalenteri