user_mobilelogo

KANKAANPÄÄN METSÄSTYSYHDISTYS 2.8.2019
Kankaanpää
Yhdistys päätti kesäkokouksessa riistan rauhoitusajoista, rauhoitettavista eläimistä ja
saaliskiintiöistä seuraavaa:


Riistan rauhoitusajat, rauhoitettavat eläimet ja saaliskiintiöt.

Riistan rauhoitusajoiksi ja jäsenen henkilökohtaiseksi(toisen jäsenen saaliskiintiötä ei voi käyttää / luovuttaa) saaliskiintiöksi päätettiin
seuraavaa: 
 Metsäkanalintujen metsästysaika asetusten mukaan.
 Saaliskiintiöiksi esitetään 1 urosmetso (koppelo rauhoitettu) ja 2 teertä.

 Jäniksen ja kauriin metsästys alkaa 1.9.

 Sorsaa ja kyyhkyä metsästetään asetusten mukaan.
 Kyyhkystys ja sorsastus kielletään iltaisin klo 22.00 jälkeen.
 Seuran vuokraamalla Kyynärjärven vesialueella sorsastus aloitetaan 20.8
kello12:00 siten, että rantaan / vesialueelle ei mennä ennen edellä mainittua
ajankohtaa. Aloituspäivän jälkeen sorsastus jatkuu vain parittomina päivinä
syyskuun loppuun ja 1.10 alkaen normaalisti.
 Jouluaatto, joulupäivä ja pitkäperjantai pääsiäispyhineen
rauhoitetaan metsästykseltä.
Huom!

 Viljelykset ja laitumilla oleva karja on otettava huomioon.
 Yksityisten mailla moottoriajoneuvoilla ajo kielletty ilman maanomistajan
lupaa.
 Huomioikaa etäisyys asuttuun rakennukseen 150m. Lyijyhauli ammuttuna
45 asteen kulmassa lentää 100m/1mm.
Rauhoitusalueet

 Ruokojärvi on rauhoitettu.
 Kankaanjärvi kokonaan ja siitä lähtevä oja.
 Muista tarkistaa B-barkista metsästysalue.
Kauriin metsästyksestä esitetään:

 

 Kaurisjahtiin nimetään yhdyshenkilöksi Henry Stenius p:050 5727043, joka
vastaa kauris- ja majavajahdeista sekä kiintiöiden noudattamisesta.
 Kauriskiintiöksi esitetään 20 kaurista, kuitenkin metsästäjäkohtainen kiintiö
on 2 kaurista. Hallitukselle esitetään lupaa myöntää tarvittaessa lisäkiintiö.
 Kauriin metsästysaika on asetusten mukaan.
 Kevätpukkijahti. Kiintiö 5 urosta. Metsästäjäkohtainen kiintiö 1 uros.
 Vuosikortin haltija saa ampua 2 kaurista.
 Vieraskortilla kauris on isännän kiintiöstä.

Metsästäjäliitton uutiset

Lue, mitä metsästyksen parissa tapahtuu

14.12.2019

  • Valkoposkihanhi pysyy edelleen tiukasti suojeltuna lajina

    Valkoposkihanhi on Suomessa uudistulokas, jonka kanta on parin viime vuosikymmenen kasvanut voimakkaasti. Puistoissa ruokailevat hanhiparvet ovat tuttu näky pääkaupunkiseudulla ja syysviljamailla. Tästä huolimatta valkoposkihanhi säilyy tuoreen päätöksen mukaan tiukasti suojeltuna lajina.

    Norja ehdotti tällä viikolla Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean kokouksessa, että valkoposkihanhi siirrettäisiin Bernin sopimuksen liitteestä II liitteeseen III, mikä merkitsisi valkoposkihanhen muuttamista tiukasti suojellusta lajista suojelluksi. Ehdotus kuitenkin hylättiin, mikä merkitsee sitä, että valkoposkihanhen metsästystä ei voida aloittaa EU:n
    alueella lähiaikoina.

    Suomen Metsästäjäliitto on pettynyt päätökseen. ”Muutos olisi ollut perusteltu, sillä valkoposkihanhikanta on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä. Valkoposkihanhen ampuminen ei ole toistaiseksi ollut meillä mahdollista edes poikkeusluvalla vahinkojen estämistarkoituksessa”, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta sanoo.

    Bernin sopimus eli Euroopan luonnonsuojelusopimus (Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats) koskee Euroopan luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja niiden elinympäristöjen suojelua. Sopimus on johtanut Euroopan yhteisön lainsäädäntöön, johon kuuluu myös EU:n lintudirektiivi. Tällä hetkellä valkoposkihanhea suojelee EU:n lintudirektiivi eli Suomi ei voi kansallisesti päättää metsästyksen aloittamista. Metsästäjäliitto on jo vuonna 2009 esittänyt valkoposkihanhen siirtämistä riistaeläinluetteloon.

    FACE eli eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä on osallistunut Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean 39. kokoukseen. FACEn edustaja Daniel Švrčula tuki Norjan ehdotusta. Hän kritisoi päätöstä siitä, että muutosta olisi voitu pitää myös valkoposkihanhen osalta menestystarinana, koska sen kanta on jo ylittänyt kaikki suojelulle asetetut tavoitteet.  

    Lisätietoja:

    Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

    FACEn uutinen aiheesta: https://www.face.eu/2019/12/disappointing-decision-on-the-barnacle-goose-at-the-bern-convention/ (in english)

  • Lyijyttömiin luoteihin siirtymistä helpotetaan metsästysasetuksen muutoksella

    Maa- ja metsätalousministeriö esittää valtioneuvoston metsästysasetukseen muutosta, joka edistää lyijyttömien luotien käyttöönottoa metsästyksessä. Metsästäjäliitto suhtautuu lainsäädännön muuttamiseen myönteisesti.

    Lausuntokierrokselle lähteneessä asetuksessa säädettäisiin lyijyttömien luotien painovaatimuksesta niin, että se mahdollistaa lyijyttömien luotien laajemman käyttöönoton. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hirveä ja karhua saisi metsästää jatkossa esimerkiksi 6,5 x 55 -kaliiperilla lyijyttömällä luodilla. Nykyisessä lainsäädännössä tehovaatimukset eivät tätä mahdollista. Uusi esitys mahdollistaisi myös lyijyttömän luodin käytön peuranmetsästyksessä esimerkiksi kaliiperissa .243 Win.

    ”Metsästysasetuksen muutos mahdollistaisi lyijyttömien luotien käytön metsästyksessä marginaalikaliipereissa. Uudet lyijyttömät luodit ovat suorituskykyisempiä kuin perinteiset lyijyluodit, joten muutos antaisi mahdollisuuden metsästäjälle valita käyttääkö lyijyllistä tai lyijytöntä luotia”, toteaa Metsästysliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

    Metsästysasetus on tehty aikana, jolloin markkinoilla ei ollut juurikaan vaihtoehtoja lyijyluodeille. Myös tieto lyijyn haitallisista terveysvaikutuksista on lisääntynyt viime vuosina.

    Euroopan unionissa on jo vuosia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön. Vuonna 2017 valmistui ECHAn nykyinen kosteikkoalueita ja vesilintujen metsästystä koskeva lyijynkäytön rajoitusesitys. Se kieltäisi lyijyn käytön kaikilla Ramsar-kosteikkomääritelmän mukaisilla kosteikoilla Euroopan Unionin alueella. EU-komissio on lisäksi pyytänyt Euroopan kemikaaliviraston (ECHAn) valmistelemaan rajoitusesityksen lyijyn totaalikieltoon metsästyksessä, urheiluammunnassa sekä kalastuksessa. Pyyntö pohjautuu ECHAn kosteikkoja koskevan lyijynkäytön rajoitusesityksen valmistelussa syntyneeseen tausta-aineistoon.

    Lisätietoja:

    Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

    Ruotsin metsästäjäliitto on teettänyt aiheesta tutkimuksen Saksassa. Siihen voi tutustua osoitteessa:https://jagareforbundet.se/contentassets/7099893fd13b45b98e1900d2ea165fee/65x55_se.pdf  (pdf, in english)

    Maa- ja metsätalousministeriön uutinen aiheesta: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lyijyttomiin-luoteihin-siirtymista-helpotetaan-metsastysasetuksen-muutoksella

     

  • Eija Vallinheimosta Metsästäjäliiton uusi viestintäpäällikkö

     

    Eija Vallinheimo on aloittanut 19.11.2019 Metsästäjäliiton viestintäpäällikkönä.  Viestintäpäällikkö vastaa  liiton viestinnästä ja varmistaa, että viestintä toteuttaa Metsästäjäliiton strategiaa.

    Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Ilmatieteen laitoksen ja Syöpäjärjestöjen viestinnässä. Koulutukseltaan Eija Vallinheimo on valtiotieteiden maisteri.

    - Metsästäjäliiton viestintä on jo erinomaisella tasolla, mikä on hyvä pohja tulevalle työlle. Odotan innolla, että pääsen tekemään yhteistyötä liiton työntekijöiden, jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voimme yhdessä tehdä Metsästäjäliitosta kodin kaikille metsästäjille, Vallinheimo sanoo.

    Eija Vallinheimo työskentelee Metsästäjäliiton keskustoimistolla Riihimäellä. Viestintäpäällikön tehtäviä elokuusta marraskuuhun hoitanut viestinnän ja markkinoinnin strategia-asiantuntija FM Sari Lehtonen-Lammi on mukana Metsästäjäliiton viestinnässä helmikuun loppuun asti.

    Eija Vallinheimon tavoittaa sähköpostitse eija.vallinheimo@metsastajaliitto.fi tai puhelimitse 050 530 3871 

     

  • Lyijyn käyttökielloista aiheutuu kohtuuttomia haittoja

    Metsästäjäliitto kutsui aseisiin ja ampumaharrastukseen liittyviä sidosryhmiä asioista Riihimäelle 26.11. Tilaisuudessa keskusteltiin Euroopan komission alulle laittamista lyijyn käytön rajoitusprosesseista. Ensimmäisenä komission tavoitteena on kieltää lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla. Vireillä on kuitenkin myös lyijyn käytön täyskielto kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa.

    Suomessa vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin jo vuonna 1996. EU:ssa on kuitenkin maita, joissa tällaisia rajoituksia ei vielä ole. Tästä syystä lyijyhaulikieltoa ollaan laajentamassa, ja tällä hetkellä käynnissä on kaksikin erillistä lyijyn käytön rajoitusprosessia. 

    Toinen on vuonna 2015 alkanut lyijyhaulien kieltoesitys kosteikkoalueilla. Sen suhteen edunvalvontaa on tehty jo pitkään Suomessa ja kansainvälisesti, mutta esitykseen on tuotu viime metreillä ylimääräisiä tiukennuksia, joista tilaisuudessa keskusteltiin. Uutuutena komission esitykseen on tuotu lisäys siitä, että lyijykielto ulottuisi 400 metrin suoja-alueen päähän kosteikkoalueesta, ja se sisältäisi myös kiellon pitää hallussaan lyijyhauleja sisältäviä patruunoita tuolla alueella. Siirtymäaika on puolitettu 18 kuukauteen, mutta esityksessä tarjotaan 36 kuukauden siirtymäaikaa niille maille, joilla kosteikkoalueita on yli 20 % pinta-alasta, jos maat suostuvat lyijyhaulien totaalikieltoon maassaan. Valvonnan helpottamiseksi komissio tarjoaa kosteikkoisille maille, kuten Suomelle, kansallisesti asetettavaa totaalikieltoa.

    Tämän rinnalla komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHAa) selvittämään lyijyn käytön vaikutuksia myös kaikessa muussa ampumatoiminnassa sekä kalastusvälineissä. Tämä esitys on paljon edellistä kattavampi, sillä se koskee kaikkea metsästystä ja urheiluammuntaa. Esitys on edennyt materiaalinkeräysvaiheeseen, jossa alan asiantuntijoilta halutaan taustatietoa 16.12. mennessä, ja arvioiden mukaan esitys voisi tulla voimaan muutaman vuoden sisällä.

    Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa esitysten etenemiseen päätöksenteon kaikilla tasoilla, sillä kielloilla on monenlaisia vaikutuksia metsästykseen. Koska etenkin totaalikielto vaikuttaa voimakkaasti myös esimerkiksi ampumaurheiluun ja suomalaiseen aseteollisuuteen, mukaan keskusteluihin haluttiin myös muita sidosryhmiä. ”Totaalikielto lopettaisi käytännössä urheiluammunnan lähes kokonaan, sillä hyviä ja edullisia vaihtoehtoja lyijylle ei ole olemassa. Myös ampumaradoille ja patruunavalmistajille kiellosta aiheutuisi suuria vaikeuksia.”

    ”Palaverin tarkoituksena oli jakaa tietoa esityksistä sekä pohtia yhteisiä keinoja vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti molempiin esityksiin”, kertoo Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Paikalla olivat Metsästäjäliiton kutsusta maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Reserviurheiluliitto, Reserviupseeriliitto, Asehistorian liitto, Asehistoriallinen seura, Firearms United Finland, Asealan Elinkeinonharjoittajat, Asekauppiaiden liitto, Hjort, Teuvo Louhisola Oy, Sako, Ampumaurheiluliitto, Ampumahiihtoliitto ja Nammo Lapua.

    Metsästäjäliitto hyväksyy lyijyhaulien kieltämisen kosteikoilla koko EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa vesilinnustolle. Kosteikoiksi pitää kuitenkin katsoa vain näkyvän veden alueet, eikä turvemaita, jotka nyt on otettu mukaan kosteikon määritelmään. Metsästäjäliitto ei kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. ”Mielestämme ei ole syytä tehdä kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti vaan selvitettävä perusteellisesti muutosten hyödyt ja haitat monelta kantilta.”

    Lisätietoja:

    Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

  • Metsästäjäliiton syysliittokokous pidettiin Jyväskylässä 23.11.19

    Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa vahvistettiin uuden hallituksen kokoonpano.

    Varapuheenjohtajana jatkaa Ilkka Mäkelä. Ilkka Mäkelä toimii tällä hetkellä myös Metsästäjäliiton vt. puheenjohtajana. Metsästäjäliiton syysliittokokous pidettiin Jyväskylässä lauantaina 23.11.2019. Liittokokous vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2020 ja hallitusvalinnat.

    Heli Siitari oli ennen kokousta ilmoittanut jättävänsä tehtävän, ja hän toivoi kokousta ennen pitämässään puheessaan, että liitto jatkaisi nyt viitoitetulla tiellä. Kokouksen alussa liiton vt. viestintäpäällikkö Sari Lehtonen-Lammi esitteli liiton uuden brändikirjan.

    Kaikilla piireillä edustus hallituksessa

    Jokaisella piirillä on hallituksessa oma edustaja. Liittohallitukseen kuuluu jäsenten lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoroisuutensa on vuorovuosina.

    Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä oli erovuorossa puolet. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi erovuoroisten tilalle. Uusi hallitus aloittaa tehtävänsä 1.1.2020.

    Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäseneksi valittiin: 

     

    Jäsen   

    Varajäsen
    Pekka Julkunen Hannu Pohtinen
    Veikko Piuva Kalevi Korhonen
    Pasi Parviainen Kari Sinkkonen
    Pauli Nyström Hannu Wäre
    Veli Seikola Valto Ilola
    Simo Vertanen Toni Penttinen
    Sinikka Uusitalo Juho Prittinen
    Mikko Äijälä Henri Kinnunen

     

     

  • Metsästäjäliitto hakee toiminnanjohtajaa

    Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelälle Suomen Metsästäjäliiton osoitteeseen tai sähköpostilla viimeistään 15.12.2019.

    Tehtävän menestyksekäs hallinta edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä metsä- ja luontosektorin kattavaa tuntemusta. Valittavalta henkilöltä odotamme vahvaa edunvalvonnan ja viestinnän osaamista sekä näyttöjä menestyksekkäästä esimiestyöstä. Kielitaito, erityisesti englanti ja ruotsi, ovat tarpeen kansainvälisen yhteistyön hoitamisessa. Muu kielitaito luetaan eduksi. Metsästysharrastuksen sekä järjestötoiminnan vahva tuntemus ovat toiminnanjohtajan perusominaisuuksia.

    Tehtävän toimipaikka on Riihimäellä. Toiminnanjohtaja johtaa liittotoimistoa, jossa on 15 työntekijää. Tehtävään valittavalta edellytämme hyvää matkustusvalmiutta.

    Hakemukset palkkatoiveineen osoitetaan vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelälle Suomen Metsästäjäliiton osoitteeseen PL 91, 11101 Riihimäki tai sähköpostilla rekry@metsastajaliitto.fi viimeistään 15.12.2019.

    Lisätietoja:

    Vt. puheenjohtaja Ilkka Mäkelä, puh. 0500 831 116

     

  • Toiminnanjohtaja Heli Siitari eroaa tehtävästään

    Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari on ilmoittanut liiton hallitukselle jättävänsä toiminnanjohtajan tehtävät. Siitarin kaksivuotinen toimintakausi on ollut uudistusten ja kehitystyön aikaa.

    Heli Siitari, FT., Dos. on toiminut Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana 1.8.2017 lähtien. Siitarin toimintakaudella on Metsästäjäliiton toimintaa kehitetty ja uudistettu merkittävästi.

    - Rakensimme kahdessa vuodessa hallituksen puheenjohtajan Tuomas Hallenbergin johdolla aivan uudenlaisen Metsästäjäliiton, jonka toiminta perustuu asiantuntijuuteen ja yhteistyöhön tärkeiden sidosryhmiemme kanssa, Siitari sanoo.

    - Metsästäjäliiton tavoite on metsästyksen edistäminen ja sen merkityksen esiin nostaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Työ on ollut haastavaa, mutta siinä on onnistuttu, ja Metsästäjäliittoa kuunnellaan tällä hetkellä arvostettuna asiantuntijana metsästystä koskevassa päätöksenteossa niin Suomessa kuin EU:n tasolla. Nyt on hyvä aika siirtyä eteenpäin ja antaa jonkun toisen jatkaa, Siitari toteaa.

    Metsästäjäliiton hallitus kiittää Siitaria hänen panoksestaan liiton toiminnan kehittämistyössä.

    - Metsästäjäliitto on Siitarin johdolla uudistanut sekä strategiansa että brändinsä ja myös viestintänsä. Lisäksi toimiston 15 hengen asiantuntijajoukon toimenkuvia ja toimintatapoja on nykyaikaistettu. Nyt kapula vaihtuu mutta työ suomalaisen metsästyksen hyväksi jatkuu samalla rakentavalla otteella. Lupauksemme mukaisesti olemme koti kaikille metsästäjille nyt ja tulevaisuudessa, kertoo Ilkka Mäkelä, joka varapuheenjohtajana vastaa hallituksen toiminnasta puheenjohtaja Tuomas Hallenbergin toimiessa Metsähallituksen va. pääjohtajana. Mäkelän mukaan uuden toiminnanjohtajan haku on käynnissä.

    Lisätiedot:

    Heli Siitari
    Puh: 010 841 0052
    Gsm: 040 826 7998

    Ilkka Mäkelä
    Puh: 0500 831 116

  • Metsästäjäliitto jätti vastineen Euroopan komissiolle lyijyhaulien käyttörajoitusasiassa

    Euroopan unionin kaavailema lyijyhaulien käyttörajoitus etenee. Rajoituksia lyijyhaulien käyttöön on valmisteltu jo vuodesta 2013, mutta nyt asiassa ollaan loppusuoralla. 

    Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana koko prosessin ajan ja vaikuttanut asiaan sekä kansallisella tasolla että eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestön FACE:n kautta. FACE tapasi tiistaina komission virkahenkilöstöä ja keskusteluissa kävi selväksi, että komissiolla on selkeä poliittinen tahtotila rajoittaa mahdollisimman paljon lyijyhaulien käyttöä, jopa enemmän kuin alkuperäisessä kemikaaliviraston rajoitusehdotuksessa oli ajateltu. REACH -komitea keskustelee asiasta ensi viikolla Brysselissä ja rajoituksista tullaan äänestämään näillä näkymin ensi vuoden helmikuussa. Metsästäjäliiton ja FACE:n mielestä komission uusi esitys vaatii uudelleen arvioinnin. 

    Alla olevasta linkistä voit lukea Metsästäjäliiton vastineen komissiolle lyijyhaulien käyttörajoituksista. Vastine on suomennettu ja siinä olevat linkit ohjaavat englanninkielisille sivuille. Vastine on toimitettu Suomen REACH -komitean edustajille sekä muille päättäjille ja sidosryhmille. 

    Metsästäjäliiton vastine komission esitykseen lyijyhaulien käytöstä kosteikoilla REACH-asetusta varten

    Samaan aikaan Euroopan unionissa on valmisteilla laajempi lyijynkäyttökielto eli ns. totaalikielto (luodit, haulit) sekä metsästyksessä että urheiluammunnassa. Tämä prosessi on vielä alkutekijöissään. Suomen Metsästäjäliitto on kutsunut kaikki alan järjestöt ja kotimaiset valmistajat yhteiseen keskusteluun Riihimäen Erätalolle 26.11.2019. Tapaamisessa keskustellaan eri toimijoiden argumenteista kemikaaliviraston ns. call for evidence -vaiheeseen. Keräämme aiheesta argumentteja ja perusteluja, jotka on jätettävä kemikaalivirastolle viimeistään 16.12.2019.

    Seuraavan kerran Metsästäjäliitto osallistuu FACE:n kokoukseen Brysselissä 25.11.2019.

     

    Lisätietoja: 

    Jussi Partanen
    Metsästysampumapäällikkö 
    Puhelin: 040 845 1572
    jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

     

     

     

  • Susikannan hoitosuunnitelma: Ennaltaehkäisevät toimet entistä merkittävämmässä asemassa

    Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee päivitetyn susikannan hoitosuunnitelman tiistaina 5.11.2019. Kaikki Metsästäjäliiton keskeisiksi asettamat toimenpiteet ovat mukana päivitetyssä hoitosuunnitelmassa. Erityisesti hoitosuunnitelmassa korostuvat ennaltaehkäisevät toimet ja tehokas viestintä.

    Metsästäjäliitto toteaa, että ennaltaehkäisevät toimet ovat päivitetyssä suden kannanhoitosuunnitelmassa aiempaa keskeisemmässä roolissa. Taustalla vaikuttaa EU-komission linjaus suurpetojen kannanhoitoon Euroopassa. 

    Päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on nostettu esiin myös viestinnän merkitys. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhdessä riistahallinnon ja -tutkimuksen sekä keskeisten sidosryhmien kanssa viestinnän keinoin vastaamaan erityisesti sosiaalisen median keskustelun haasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi väärän ja väärin ymmärretyn tiedon levittäminen esimerkiksi susiin liittyvästä tutkimuksesta ja joskus jopa erittäin epäasiallinen keskustelu henkilöistä, jotka työskentelevät susiin liittyvien asioiden parissa. Metsästäjäliitto pitää tosiasioihin perustuvan ja kansantajuisen susiviestinnän kehittämistä oleellisena toimenpiteenä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa.

    - Myös Metsästäjäliiton tavoitteena on oikean tiedon välittäminen ja virheellisen tiedon korjaaminen, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. 

    Laajamittaisen yhteistyön tulosta

    Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana syksyllä 2018 alkaneessa susikannan hoitosuunnitelman päivityksen valmistelutyössä, jota tehtiin yhteistyössä laajapohjaisessa työryhmässä. 

    - Yhteistyön luonteeseen kuuluu, että asioista ei olla aina välttämättä samaa mieltä. Tärkeintä on lopputulos, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua, Siitari toteaa. Valmistelutyö on opettanut meitä kaikkia mukana olleita siitä, miten eri osapuolet kohtaavat susikonfliktin omasta näkökulmastaan. 

    - Olemme tyytyväisiä siihen, että Metsästäjäliiton ensimmäistä kertaa vuonna 2017 koolle kutsuma kansallinen susifoorumi on nyt tärkeässä roolissa ja kiinteä osa Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Susifoorumi seuraa jatkossa päivitetyn hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutuksia, Siitari jatkaa.

    - Tärkeintä on nyt suunnata katse tulevaisuuteen, hän painottaa.

     

    Ratkaisevaa on toimenpiteiden onnistuminen

    Metsästäjäliitolle on erityisen tärkeää, että sen keskeisiksi asettamat alla kuvatut toimenpiteet toteutuvat tulevaisuudessa.

    Koiran kanssa metsästämisen turvaaminen

    Näkyvimmät ja merkittävimmät susikonfliktit liittyvät usein maamme perinteisen koirametsästyskulttuurin kokemaan uhkaan. Metsästäjäliitto näkee hoitosuunnitelman päivityksen yhtenä tärkeimmistä haasteista löytää yhteistyössä oikeat toimenpiteet ja luoda maahamme sellaiset olosuhteet, joissa suomalaisen metsästyskoirakulttuurin jatkuvuus saadaan turvattua.

    Häirikkösusien mahdollisimman nopea ja joustava poistaminen

    Tämä on suden yleisen hyväksyttävyyden vuoksi oleellista, ja se pitää toteuttaa yhteneväisin perustein koko maassa. Metsästäjäliitto pitää erittäin tärkeänä, että poliisin valtakunnallinen suurpeto- virka-apuohje jalkautetaan tehokkaasti, ripeästi ja yhdenmukaisesti koko maassa. Ohje on myös keskeinen osa kansalaisten oikeusturvaa.

    Suden kannanhoidollinen metsästys 

    Suden kannanhoidollinen metsästys on päivitetyssä hoitosuunnitelmassa edelleen hankkeena mukana, mikä on Metsästäjäliiton mielestä välttämätöntä tasapainoisen susikannan olemassa ololle ja suden yleiselle hyväksyttävyydelle. 

    Suden kanta-arvion ja geneettisen rakenteen tutkiminen 

    Susikannan geneettisen rakenteen tutkiminen uusimmilla menetelmillä pitää Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan olla rutiinitoimenpide. Hoitosuunnitelmaan kuuluvat susien DNA-näytekeräykset, jotka sekä tarkentavat kanta-arvioita että mahdollistavat koirasusien paremman tunnistamisen ja poistamisen luonnosta.


    Lue lisää:

    Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema suden kannanhoitosuunnitelma 

     

    Lisätietoja:

    Heli Siitari
    Toiminnanjohtaja
    Puh: 010 841 0052
    Gsm: 040 826 7998
    heli.siitari@metsastajaliitto.fi

    Ere Grenfors
    Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
    Puh: 010 841 0057
    Gsm: 050 569 8916
    ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

     

     

  • Tee testamentti metsästyksen edistämiseksi!

    Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu -kampanjan myötä asianajajat laativat alkavan marraskuun aikana veloituksetta testamentteja, joissa ainakin yhtenä edunsaajana on jokin kampanjassa mukana olevista 45 järjestöstä. Metsästäjäliitto on yksi edunsaajajärjestöistä, joten voit tehdä testamentin metsästyksen edistämiseksi.

    Tutustu kampanjaan!

    https://asianajajaliitto.fi/2019/10/vastuullisen-lahjoittamisen-marraskuu-kampanja-kaynnistyy-28-10-2019/

     

Riista.fi uutiset

Suomen riistakeskus

14.12.2019

Finlands viltcentral

Tulevat tapahtumat

Ei tulevia tapahtumia!

Tulevat tapahtumat kalenteri

ma ti ke to pe la su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31